Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

4.2.2020 - Timo Lankinen

EU:n sähkömarkkinauudistus tukee Suomen energiamarkkinoita

EU:n vuoden 2019 toukokuussa hyväksymä sähkömarkkinauudistus on Suomen, Pohjoismaiden ja Baltian markkinoiden kannalta positiivinen muutos. Uudistus parantaa loppuasiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti markkinoille. Tämä niin sanottu energiapaketti voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa monipuolisempaa keinovalikoimaa asiakkaan oman sähkönhankinnan optimoimiseksi. Myös uusiutuvan sähköntuotantokapasiteetin tukemisen pelisääntöjä on selkeytetty. Tämän toivotaan kannustavan sähköntuottajia investoimaan uusiutuvaan energiaan aiempaa aktiivisemmin. Jatkossa uusiutuvan energian tuotantolaitoksille on luvassa etusija-asema tasemarkkinoilla määräytyvien ajojärjestysten suhteen.

EU:n sähkömarkkinauudistukseen liittyvät säädökset hyväksyttiin lopullisesti 22.5.2019. Uudistus on merkittävä sen takia, että niin sanottu puhtaan energian paketti luo pohjan EU:n vuoteen 2030 tähtäävien energia- ja ilmastotavoitteiden toimeenpanolle. Suomen kannalta uudistus tukee nykyisen hallituksen ilmastostrategiaa, jossa hiilivapaan yhteiskunnan eri toimintojen tavoitteet on tarkoitus toimeenpanna lähivuosien aikana. Merkittävänä tavoitteena voidaan pitää esimerkiksi hiilenkäytön kieltämistä sähkön ja lämmön tuotannossa 1.5.2029 jälkeen.

Vuonna 2019 annettu sähkömarkkinauudistus sisältää neljä säädöstä: 1) sähkömarkkinadirektiivi, 2) sähkömarkkina-asetus, 3) sähköalan riskeihin varautumisen asetus ja 4) energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa koskeva asetus eli ns. ACER-asetus. Näiden lisäksi Euroopan komissio vahvisti puhtaan energian paketin esitykset marraskuussa 2016. Paketti sisältää laajan energia-alan EU lainsäädäntökokonaisuuden sisältäen kahdeksan lainsäädäntöesitystä, joista osa on huomioitu nyt annetussa energiapaketissa.

Energiapaketin säädöksistä voidaan Pohjoismaiden ja Baltian yhteismarkkinoiden osalta merkittävimpänä pitää sähkömarkkina-asetusta (EU) 2019/943. Kyseinen säädös on suoraan voimassaolevaa lainsäädäntöä Suomessa. Se edellyttää niin viranomaisilta kuin myös kantaverkkoyhtiö Fingridiltä toimenpiteitä asetuksen toimeenpanemiseksi sen edellyttämässä laajuudessa. Viime vuosina esillä olleeseen sähköntoimituskapasiteetin riittävyyden varmistamiseen ja sen hinnoitteluun kiinnitetään asetuksessa erityistä huomiota. Voimassa olevia kapasiteettimekanismeja on tarkasteltava uudestaan huomioiden eri hinta-alueiden välillä hyödynnettävän kapasiteetin riittävyyden vaikutukset sähkön hinnan muodostumiseen eri alueilla.

Loppuasiakkaiden asema paranee

Sähkömarkkinauudistuksen keskeisenä tavoitteena on korostaa loppuasiakkaiden asemaa sähkömarkkinoiden aktiivisena osapuolena. Jatkossa asiakkaille tarjoutuu mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille hyödyntäen sähkönhankinnassaan ns. kulutusjoustoja. Näiden joustojen avulla asiakkaat voivat saavuttaa huomattavia säästöjä omassa sähkölaskussaan.

Lisäksi joustomekanismit tarjoavat uusille toimijoille mahdollisuuden tarjota tuotteitaan loppuasiakkaille. Uutena toimijana voidaan nostaa esille agregaattorit, jotka tarjoavat asiakkailleen tasesähkömarkkinoihin liittyviä agregointipalveluita toimien asiakkaan ja tasesähköjärjestelmää ylläpitävän kantaverkkoyhtiön välissä asiakkaan kulutusta optimoivien järjestelmien toteuttajana.

Myös asiakkaiden puolella toimivilla energiayhteisöillä voidaan olettaa olevan tulevaisuudessa paljon annettavaa loppuasiakkaille. Energiayhteisöjen kautta tapahtuvan sähkönhankinnan avulla loppuasiakkaat voivat saavuttaa volyymihyötyjä hankkimalla sähkönsä esimerkiksi suoraan sähköpörssistä ilman tukkuväliporrasta tai vaihtoehtoisesti suoraan tukkumarkkinoilta. Jää nähtäväksi miten aktiivisesti eri toimijat hyödyntävät tätä mahdollisuutta sähkömarkkinoilla jatkossa. Myös älyverkkojen toteuttaminen avaa asiakkaille uusia mahdollisuuksia oman kulutus- tai pientuotantopaikan sähköntoimitusten tehostamiselle kaikkia osapuolia parhaiten palvelevalla tavalla.

Viranomaistoimintoja tarkistetaan

Viranomaisten yhteistoiminta sähkömarkkinoilla mahdollisesti tapahtuvien häiriöiden osalta on vielä toistaiseksi ollut jossain määrin epäselvää. Kantaverkkoyhtiö Fingridin rooli Suomen sähköjärjestelmän ja kantaverkon ylläpitäjänä ei ole muodostanut yhtiölle viranomaisroolia. Myöskään jakeluverkonhaltijat eivät toimi viranomaisen roolissa. Toki molempia osapuolia sitoo häiriötilanteisiin varautumista koskevat velvoitteet, joskin niitä voidaan osittain pitää riittämättöminä. Sähkömarkkinoilla ilmenevien häiriöiden osalta onkin välttämätöntä vahvistaa eri viranomaisten keskinäistä yhteistyötä. Samalla eri viranomaisten keskinäisiä toimivaltasuhteita on tarkistettava, jotta muuttuneen maailman häiriötilanteisiin voidaan puuttua ennaltaehkäisevästi ja tehokkaasti.

Kokonaisuutena arvioiden vuoden 2019 sähkömarkkinauudistus avaa mahdollisuuksia kokonaan uudenlaisille sähkömarkkinoille Suomessa yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Toimeenpanon onnistuminen edellyttää niin viranomaisilta kuin myös alan toimijoilta innovatiivista ja rohkeaa asennoitumista kaikkiin niihin mahdollisuuksiin, joita viime vuonna annettu energiapaketti lainsäädännöllisesti mahdollistaa. Sähkömarkkinauudistus on pantava toimeen vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuoden 2020 alkukuukausien osalta on ilahduttavaa todeta, että työ sähkömarkkinoiden uudistamiseksi on jo käynnistynyt viranomaisten, sähköntuottajien ja asiakkaiden taholla.