Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

28.1.2020 - Krista Siro

Joka toimii johtajana, vastaa johtajana

Osakeyhtiölain (OYL) mukaan yhtiön johtoportaaseen kuuluu aina hallitus ja vallinnaisesti myös toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto. OYL:n 22 luvun mukaan johtohenkilöllä on vahingonkorvausvastuu toiminnastaan johtotehtävässä. Koska OYL:ssa määrätään nimenomaisesti johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuudesta, on olennaista tietää, kuka on tällainen vastuuta kantava johtohenkilö?

Äkkiseltään voisi ajatella, että edellä esitetty kysymys on äärimmäisen helppo. Johtohenkilöitä ovat hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja, joiden henkilöllisyys ilmenee yhtiön kaupparekisteriotteesta. Johtohenkilöitä eivät ole esimerkiksi osakkeenomistajat, yhtiön toimihenkilöt ja työntekijät. Tämä perusolettama tietysti onkin.

Hallituksen esityksessä OYL:ksi todetaan, että johtoon kuuluvana henkilönä pidetään sitä, joka tosiasiassa on valittu tehtävää hoitamaan. Asia ei siis aina ratkea pelkästään kaupparekisteri-ilmoitusta silmäilemällä.  

Yhtiössä johdon päätösvaltaa voi käyttää virallisen johdon ulkopuolinen muu henkilö, ”tosiasiallinen” johtohenkilö. Silloin kun henkilö toimii tosiasiallisesti yhtiön johtohenkilönä, hän myös vastaa tekemistään päätöksistä OYL:n mukaan toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen ominaisuudessa.

Tyyppitilanne, jossa riski tosiasiallisen johtohenkilön olemassaolosta voi ilmetä, on se, kun yhtiöllä ei ole lain mukaista hallitusta. Tällaisessa tilanteessa vastuuseen voivat joutua ne, jotka päättävät hallitukselle kuuluvista asioista. On tosin huomattava, että vaikka yhtiölle olisikin valittu hallitus, voi muu kuin hallituksen jäsen joutua vastuuseen, jos hän on tosiasiallisesti toiminut hallitustehtävissä. Tämä voi olla täysin tarkoituksellista. Joskus henkilö, jolla on luottotietomerkintä tai liiketoimintakielto, tosiasiallisesti käyttää johdon valtaa yhtiössä kaupparekisteriin merkittyjen henkilöiden sijasta tai ohessa. Tosiasiallisella johtajalla voi olla myös muita syitä vältellä virallisen johdon statusta.

Harmillista kyllä, mutta aina tosiasiallinen johtaja ei välttämättä edes itse tiedä astuneensa johtajan korokkeelle. Yhtiön työntekijä voi käyttää johdon päätösvaltaa esimerkiksi talousasioissa. Tästä on hyvä esimerkki korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2001:86. Tapauksessa henkilö, joka ei kuulunut muodollisesti yhtiön johtoon, oli käyttänyt yhtiössä tosiasiallista määräysvaltaa. Hänen katsottiin johtajana tulleen vastuuseen hallitukselle ja toimitusjohtajalle OYL:n mukaan kuuluvista velvollisuuksista, kuten kirjanpidon huolehtimisvelvollisuudesta. Henkilö tuomittiin rangaistukseen kirjanpitorikoksesta.

On tärkeää tunnistaa yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan vallan rajat. Johdon päätösvallan on pysyttävä johdolla, joka on tietoinen vastuustaan. Joskus on paikallaan istua alas asiantuntijan kanssa ja käydä läpi yhtiön johdon roolit ja vastuut, jotta väärät henkilöt eivät joudu vastuuseen johdolle kuuluvista päätöksistä.