Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

18.8.2020 - Antti Saari

Whistleblowing-direktiivi suojaa työntekijöitä EU-oikeuden rikkomisesta ilmoitettaessa

Euroopan parlamentin 23.10.2019 hyväksymä ns. whistleblowing-direktiivi antaa suojaa työnantajan vastatoimilta sellaisille työntekijöille, jotka ilmoittavat direktiivissä tarkoitetuilla toimialoilla havaitsemistaan EU-oikeuden rikkomuksista. Direktiivi velvoittaa lisäksi sen soveltamisalaan kuuluvat yritykset ja julkisen sektorin toimijat perustamaan direktiivissä tarkoitetuille rikkomisilmoituksille ilmoituskanavan. Whistleblowing-direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan 17.12.2021 mennessä.

Whistleblowing-direktiivi suojaa työntekijöitä työnantajan vastatoimilta, jos työntekijät ilmoittavat työnantajansa EU-oikeuden rikkomisesta. Direktiivin aineellinen soveltamisala on laaja: se koskee laajasti erilaisia EU-oikeuden rikkomisia mm. julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, kilpailuasioissa sekä unionin taloudellisissa eduissa. Direktiivi koskee yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita.

Whistleblowing-direktiivin henkilöllinen soveltamisala on laaja. Työntekijällä tarkoitetaan yksityisellä tai julkisella sektorilla työskenteleviä, ilmoittavia henkilöitä, jotka ovat saaneet tietoa EU-oikeuden rikkomisesta työnsä yhteydessä. Direktiivin tarkoittamina työntekijöinä pidetään muun muassa direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten tai julkisen sektorin toimijoiden työntekijöitä, viranhaltijoita, konsultteja sekä näiden tavarantoimittajia, jotka ovat saaneet tiedon EU-oikeuden rikkomisesta.

Työntekijälle on myönnettävä direktiivin mukainen suojelu muun muassa

  • jos työntekijä on ilmoitushetkellä pitänyt ilmoitettua rikkomista koskevia tietoja paikkansa pitävinä ja direktiivin soveltamisalaan kuuluvina; ja
  • työntekijä on ilmoittanut rikkomista koskevista tiedoista direktiivin tarkoittamassa sisäisessä ilmoituskanavassa, ulkoisessa ilmoituskanavassa tai tietyissä tilanteissa suoraan.

Työntekijälle ei myönnettäisi direktiivin mukaista suojelua, jos ilmoitus koskee tietoja, jotka ovat jo kokonaisuudessaan julkistettu taikka perusteettomia huhuja ja kuulopuheita.

Työnantajan vastatoimilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia suoria ja epäsuoria toimenpiteitä, sellaisilla uhkailua tai niiden yrityksiä, jotka kohdistuvat ilmoittavaan henkilöön ja osittain hänen lähipiiriinsä. Tällaisia vastatoimia ovat muun muassa erottaminen, siirtäminen alempiin työtehtäviin, työtehtävien vaihtaminen, koulutukseen pääsyn estäminen ja kielteinen työsuorituksen arviointi.

Työntekijälle myönnettävän suojelun lisäksi direktiivi sisältää sisäistä ja ulkoista ilmoituskanavaa koskevaa yksityiskohtaista sääntelyä ja velvoittaa direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yritykset ja julkisen sektorin toimijat noudattamaan direktiivin määräaikoja ilmoituskanaviin tehtyjen ilmoitusten käsittelyssä.

Direktiivi velvoittaa sen soveltamisalan piiriin kuuluvat yritykset ja julkisen sektorin toimijat perustamaan sisäisen ilmoituskanavan EU-oikeuden rikkomisesta ilmoittamiselle, käsittelemään ilmoitukset ja vastaamaan tehtyihin ilmoituksiin kolmen (3) kuukauden kuluessa. Myös jäsenvaltiot velvoitetaan perustamaan oma ulkoinen ilmoituskanavansa EU-oikeuden rikkomista koskeville ilmoituksille, käsittelemään kaikki ilmoitukset ja vastaamaan niihin määräajassa.

EU-oikeuden rikkomuksia koskevat ilmoitukset tulee käsitellä luottamuksellisena. On vielä huomioitava, että ilmoituksen tehnyttä työntekijää kohtaan ei saa kohdistaa oikeudellisia tai sopimuksellisia sanktioita (esim. sopimuksen perusteella), jos tämä ilmoittaa EU-oikeuden rikkomisesta whistleblowing-direktiivin mukaisesti.

Yhteenveto ja kansallinen voimaansaattaminen

Whistleblowing-direktiivi asettaa laajalle joukolle yrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita yhteiskunnan eri toimialoilla työntekijöiden kohteluun liittyviä velvoitteita. Toisaalta direktiivi velvoittaa monet yritykset ja julkishallinnon organisaatiot järjestämään ja resursoimaan sisäisen ilmoituskanavan direktiivin velvoitteiden täyttämiseksi. Oma problematiikkansa liittyy siihen, millaisia ilmoituksia ilmoituskanavissa tehdään ja mitä seuraamuksia mahdollisista rikkomuksista aiheutuu.

Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan 17.12.2021 mennessä. Oikeusministeriö on perustanut 4.3.2020 työryhmän valmistelemaan direktiivin kansallista voimaansaattamista. Yksityisen sektorin organisaatioiden, joissa on 50-249 työntekijää, ilmoituskanavan käyttöönottoa koskeva lainsäädäntö on saatettava voimaan kuitenkin viimeistään 17.12.2023. Seuraamme direktiivin kansallista voimaan saattamista.