Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

14.1.2020 - Matti Huttunen -

Perinnöttömäksi tekeminen testamentilla

Perittävä voi eläessään määrätä testamentilla perillisensä perinnöttömäksi. Tämä on kuitenkin mahdollista vain laissa säädetyin perustein ja edellytyksin.

Tärkeää on kuitenkin heti alkuun huomauttaa, että jos perittävältä ei jää jälkeen leskeä eikä rintaperillistä, perittävä voi vapaasti testamentin tekemällä sulkea pois perillisen perinnöstään. Tässä tilanteessa ei edellytetä laissa säädettyjä erityisiä perusteita eikä tällöin ole varsinaisesti kysymys perinnöttömäksi tekemisestä siinä tarkoituksessa, mitä perinnöttömäksi tekemisellä yleisesti ymmärretään.

Kysymys varsinaisesta perinnöttömäksi tekemisestä aktualisoituukin vain silloin, kun perittävän jälkeen jää leski ja/tai rintaperillinen. Rintaperillisen kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä lakiosaoikeuden poissulkemista. Ns. vapaaosasta perittävä voi aina määrätä testamentilla. Lesken osalta perittävä voi määrätä, että puolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta. Perinnöttömäksi tekeminen voi kohdistua lesken osalta lesken lakimääräiseen oikeuteen hallita jäämistöä jakamattomana.

Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, tai perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä.  Perittävä voi niin ikään määrätä perillisen perinnöttömäksi, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.

Olennaista on huomata, että tahallisen rikoksen ei tarvitse välttämättä kohdistua edellä lueteltuihin henkilöihin, vaan merkityksellistä on se, että tahallinen rikos on loukannut syvästi jotakin edellä mainituista henkilöistä. Tahallisesta rikoksesta on oltava olemassa tuomioistuimen ratkaisu. Esimerkiksi pelkkä väite testamentissa ei osoita vielä kenenkään syyllistyneen rikokseen. Rikollisen teon loukkaavuusarviointi suoritetaan subjektiivisesti.

Kunniattoman ja epäsiveellisen elämän käsitteet voivat aiheuttaa arviointiongelmia, sillä ne johtavat moraalisiin punnintoihin ja tulkintoihin. Oikeuskäytännössä on esimerkiksi pitkäaikainen, vuosia kestänyt juopottelu ja päihteiden käyttö täyttänyt kunniattoman ja epäsiveellisen käyttäytymisen tunnusmerkistön.  

Perinnöttömäksi tekeminen edellyttää, että asiasta on määräys testamentissa ja testamentissa mainitaan perinnöttömäksi tekemisen peruste. Jos lakiosaperillinen on määrätty perinnöttömäksi, tämän on tehtävä lakiosailmoitus samalla tavalla kuin jos perittävä olisi tehnyt testamentin muulle henkilölle ja tämä testamentti loukkaisi lakiosaa.

Perinnöttömäksi tehty henkilö voi olla eri mieltä siitä, onko perinnöttömäksi määräämiselle olemassa laissa säädetyt perusteet. Henkilöllä, joka on testamentilla määrätty perinnöttömäksi, on oikeus riitauttaa asia. Jos perinnöttömäksi tekemisen perusteista syntyy erimielisyyttä, sen henkilön, joka vetoaa testamentissa olevaan määräykseen ja perusteeseen perinnöttömäksi tekemisestä, on näytettävä peruste toteen. Asian ratkaisee viime kädessä tuomioistuin.

Perinnöttömäksi tekemisen seurauksena perinnön saa se perillinen, jolla olisi ollut oikeus perintöön siinä tapauksessa, että perinnöttömäksi tehty perillinen olisi kuollut ennen perittävää.


10.1.2020 - Helena Kettunen -

Vahingonkorvausvelalle maksettava viivästyskorko

Viivästyskoron maksuvelvollisuudesta säädetään korkolaissa. Viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkupäivään vaikuttaa se, millaisesta velasta on kysymys. Eräpäivällisten velkojen osalta viivästyskorkoa maksetaan eräpäivästä lukien. Mikäli velan eräpäivää ei ole ennalta sovittu, alkaa viivästyskorko juoksemaan 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Vahingonkorvausvelkojen osalta velan tai viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamiseen ei riitä laskun lähettäminen tai maksumuistutus. Tässä blogitekstissä tarkastellaan sitä, mitä lisäedellytyksiä korkolaki asettaa viivästyskorolle vahingonkorvausvelkojen osalta.

Soveltamisala. Vahingonkorvausvelan lisäksi erityinen säännös viivästyskorosta koskee myös muuta velkaa, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä. Soveltamisalaan kuuluvat sopimussuhteissa ja niiden ulkopuolella syntyneet vahingonkorvausvelat sekä esimerkiksi vakuutusyhtiöiden vakuutuskorvaukset. Yhtenäisyyden vuoksi tässä blogissa puhutaan vahingonkorvausvelasta. Säännös ei kuitenkaan koske kaikkia vahingonkorvausvelkoja, vaan tahallisesta rikoksesta syntyneelle vahinkomäärälle viivästyskorkoa on maksettava aina vahinkotapahtumasta lukien.

Maksuvelvollisuuden alkaminen. Vahingonkorvausvelkaa on pidetty tavanomaisista veloista siinä määrin poikkeavana, että viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamiselle on asetettu korkeampi kynnys. Velkojan on esitettävä velalliselle maksuvaatimuksen lisäksi erityinen selvitys vahingonkorvausvelan määrästä ja sen perusteesta. Viivästyskorko alkaa juoksemaan 30 päivän kuluttua selvityksen esittämisestä. Korkeimman oikeuden tapauksen KKO 1991:130 mukaan kolmenkymmenen päivän aika ei ala kulumaan maksuvaatimuksen lähettämisestä, vaan siitä päivästä, jolloin maksuvaatimus saapuu vastaanottajalle. Jos vahingonkorvausvelasta on nostettu kanne tuomioistuimessa eikä selvitystä ole aikaisemmin esitetty ollenkaan tai se katsotaan riittämättömäksi, viivästyskorkoa on maksettava viimeistään siitä päivästä, jolloin velan maksua koskeva haaste annettiin tiedoksi velalliselle. Tällainen tilanne oli esillä korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2012:91, jossa oli kyse työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavasta korvauksesta. Jos maksuvaatimus esitetään vasta oikeudenkäynnin aikana, alkaa viivästyskoron maksuvelvollisuus sen esittämisestä lukien. Jos eräpäivä on vahingonkorvausasioissa sovittu, alkaa koronmaksuvelvollisuus korkolain pääsäännön mukaan eräpäivästä.

Kohtuusarviointi ja selvityksen laajuus. Selvityksen tulee olla sellainen, mitä velkojalta voidaan kohtuudella edellyttää. Velkojan on esitettävä vahingonkorvaukseen johtaneeseen tapahtumaan sekä velan määrän ja perusteen arvioimiseen liittyvät tosiasiat. Riittäväksi selvityksesi on katsottu esimerkiksi korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 1991:130 vahinkoilmoituksen tekeminen vakuutusyhtiölle. Kohtuusarvioinnissa otetaan huomioon myös velallisen mahdollisuus hankkia selvitystä sekä tämän asiantuntevuus. Velallisen mahdollisuus hankkia selvitystä liittyy esimerkiksi tilanteeseen, jossa vahingon syntymiseen liittyvät syyt ovat vain velallisen tiedossa. Asiantuntevuus saa merkitystä esimerkiksi silloin, kun velallisella on oman asiantuntemuksensa perusteella selvästi paremmat mahdollisuudet tietojen hankkimiseen kuin velkojalla, jonka tulisi turvautua suuria taloudellisia uhrauksia vaativaan asiantuntija-avun käyttöön. Velkojan ei kuitenkaan tarvitse mainita selvityksessä viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamisesta, yksilöidä vaatimuksensa tarkkaa euromäärää, esittää tietoja vahingoittuneen esineen yleisestä hintatasosta tai eritellä asian oikeudellista puolta. Lisäksi pelkkä korvausvaatimuksen esittäminen riittää niissä tilanteissa, missä korvausvastuun sisältö on velalliselle selvä ilman erityistä selvitystä.

Selvitetty osa ja toisin sopiminen. Vahingonkorvausvelan maksuvelvollisuus ei ala, mikäli selvitys on puutteellinen. Selvitys voidaan myös katsoa olevan puutteellinen vain osalle velan määrästä, jolloin viivästyskorkoa on maksettava sille määrälle, jota pidetään selvitettynä kohtuullisuusarvioinnin mukaisesti. Edellä käsitellyt säännökset ovat pakottavia, eikä velallisen vahingonkorvausvelan maksuaikaa voida etukäteen pidentää. Maksuaikaa voidaan muuttaa vain vahinkotapahtuman jälkeen osapuolten yhteisellä sopimuksella. Osapuolet voivat myös sopia lakimääräistä alemmasta viivästyskorosta.


7.1.2020 - Mirja Ropo -

Osakasluettelo onkin tärkeä asiakirja

Kovin harva osakeyhtiö pitää osakasluetteloa, vaikka osakeyhtiölaki velvoittaa hallituksen sellaisen tekemään ja ylläpitämään. Monesta sellainen saattaakin tuntua turhalle pilkun kanssa puuhastelulle. Joissakin tilanteissa hyvin laadittu, historiatiedot sisältävä osakasluettelo on rahanarvoinen paperi.

Milloin osakasluettelosta on hyötyä?

Jos yhtiössä on useampia osakkaita ja sekä yhtiö- että henkilöomistusta, hallituksen tulisi vuosittain käydä osakkaat läpi mahdollisten muutosten vuoksi, vaikka ilmoituksia muutoksista ei olisi tullut. Henkilöosakas on voinut kuolla ja yhtiöosakas sulautua, jakautua tai joutua konkurssiin, jolloin omistaja on vaihtunut. Näissä tilanteissa hallituksen on tärkeä jopa itse aktiivisesti selvittää, kuka yhtiön osakkeen omistaa. Ensisijaisesti toki omistamisen rekisteröinti on osakkeenomistajan itsensä intressissä. Mikäli osakasta ei enää ole, on pitkien aikojen päästä vaikea ja joskus mahdoton selvittää, kuka osakkeen omistaa. Osakeomistusta ei voi mitätöidä eikä oikeustoimia tehdä ilman osakkeenomistajan aktiivisia toimia. Tästä seuraa, että haamuomistaja omistaa osakkeita ikuisesti ja saattaa aiheuttaa sen johdosta monenlaista hankaluutta. Erityisesti ongelmat heräävät eloon erilaisissa yritysjärjestelytilanteissa, joissa kaikkien osakkeenomistajien tahtoa saatetaan tarvita.

Hyvin pidetty osakasluettelo historiatietoineen on arvokas myös tilanteessa, jossa osakas on hankkinut yhtiön osakkeita eri aikoina. Luovutusvoittoverotuksen kannalta on merkitystä sillä, voidaanko myytävät osakkeet katsoa omistetun yli kymmenen vuotta ja miltä osin tai mikä on myytävien osakkeiden hankintameno. Jos myytävät osakkeet voidaan yksilöidä historiatiedot osoittaen, verovelvollinen voi itse päättää arvopapereiden luovutusjärjestyksestä eli mitkä yksilöidyt arvopaperit hän luovuttaa. Verovelvollinen voi esimerkiksi luovuttaa tietyt numeroidut osakkeet, jos osakkeet muistettu numeroida osakasluettelossa. Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan tällöin vähentämällä osakkeen luovutushinnasta nimenomaan tuon tietyn, yksilöidyn osakkeen hankintameno. Luovutusjärjestys voi vaikuttaa voiton tai tappion määrään, jos eri osakkeiden hankintameno on erisuuruinen ja osakkeita on hankittu eri aikoina.

Mikäli myytäviä arvopapereita ei voida yksilöidä, verovelvollisen katsotaan myyvän suhteellisen osan jokaisesta eri aikana ja eri hinnalla hankkimastaan osake-erästä. Vähennettävän hankintamenon määrä ja mahdollinen hankintameno-olettaman käyttö ratkaistaan jokaisen osake-erän osalta erikseen.

Mitä osakasluetteloon merkitään?

Osakeyhtiölain mukaan hallituksen on pidettävä osakkeista ja niiden omistajista luetteloa, johon merkitään kunkin osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä yksilöityjen osakkeiden tai osakekirjojen lukumäärä osakelajeittain ja osakkeiden antamispäivä. Osakasluetteloon on merkittävä myös muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Jos osakkeesta ei ole annettu osakekirjaa, osakasluetteloon on lisäksi merkittävä yhtiölle ilmoitettu osaketta rasittava panttioikeus tai muu vastaava oikeus. Tällainen asiakirja on helposti tehtävissä.

Hallituksen on lain mukaan myös päivitettävä osakasluetteloa. Uuden osakkeenomistajan yhtiölle ilmoittama omistus tai muu osakasluetteloon merkittyä seikkaa koskeva yhtiölle ilmoitettu muutos on viivytyksettä merkittävä osakasluetteloon. Tällainen muu muutos on esimerkiksi henkilöomistajan kuolema, tai yhtiömuotoisen osakkeenomistajan jakautuminen tai konkurssi. Hallituksen on vaadittava omistajaksi ilmoittautuneelta luotettava selvitys saannostaan sekä varainsiirtoveron suorittamisesta. Muutokset on päivättävä.  Jos osakkeeseen kohdistuu lunastusoikeus tai osakkeen hankkimiseen vaaditaan suostumus, merkintää ei kuitenkaan saa tehdä ennen kuin on selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä tai ennen kuin suostumus on annettu.

Osakasluettelo on pidettävä jokaisen nähtävänä, eli se on yhtiön julkinen asiakirja. Sen sijaan esimerkiksi kaupparekisteri ei pidä yllä yksityisten osakeyhtiöiden osakasluetteloita.

Hiki säästää tässäkin verta ja pilkun kanssa puuhastelu kannattaa.