Blogi

5.7.2021

KKO pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta maksuehtolain sovellettavuudesta

Olen ollut avustamassa päämiestäni asiassa, missä päämieheni on velkonut asiakkaaltaan viivästyskorkoa sekä vakiokorvauksia myöhässä maksetuista laskuista. Asiassa on ollut riidatonta, että maksut on suoritettu myöhässä, mutta päämieheni asiakas väittää, että sen ja päämieheni välille on syntynyt osapuolia sitova käytäntö, jonka mukaan laskut on saatu maksaa myöhässä ja päämieheni on näin ollen menettänyt oikeuden periä saatavia. Päämieheni käsityksen mukaan tällaista käytäntöä ei voi syntyä, koska kukin asiakkaan tekemä tilaus on yksittäinen sopimus asiakkaan ja päämieheni välillä, johon sovelletaan tilauksen yhteydessä sovittuja sopimusehtoja. Yritysten välisten laskujen maksamista säätelee lisäksi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vuodelta 2013, joka on tältä osin pakottavaa oikeutta, eikä siten anna mahdollisuutta osapuolille sopia siitä, ettei velkojalla olisi oikeutta periä viivästyskorvauksia. Maksuehtolaki perustuu maksuviivästysdirektiiviin vuodelta 2011.

28.6.2021

Viisaasti vesillä – vesiliikennelain lyhyt oppimäärä

Vastikään uudistunut vesiliikennelaki ulottaa päällikön vastuuta koskevan sääntelyn nyt myös huviveneilyyn. Mitä tämä tarkoittaa ja millaisia sanktioita päällikön vastuun laiminlyönnistä voi pahimmillaan seurata?

22.6.2021

Varhainen yrityssaneeraus

Oikeusministeriön työryhmä on ehdottanut tehtäväksi muutoksia lakiin yrityksen saneerauksesta (47/1993). Muutosehdotusten takana on vuonna 2022 voimaan tuleva Euroopan maksukyvyttömyysdirektiivi (Direktiivi (EU) 2019/1023) ja sen täytäntöönpaneminen Suomessa.

15.6.2021

Ennakkoperintö, suosiolahja vai jotakin muuta?

Muistan, että asianajajapolun alkupuolella eräitä vaikeimmin avautuvia asioita olivat ennakkoperintö, suosiolahja ja ehkä erityisesti näiden käsitteiden välinen suhde. Ennakkoperintöä koskeva pohdinta tulee usein vastaan siinä yhteydessä, kun vanhemmat lahjoittavat omaisuuttaan lapselleen. Lahjakirjaan tehdään yleensä merkintä siitä, että lahjaa ei ole pidettävä saajansa ennakkoperintönä. Merkintää pidetään tarpeellisena, koska Perintökaaren 6 luvun 1 §:n mukaan ”Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun.” Useimmiten asiakkaat haluavat, ettei lahjaa pidetä lahjansaajan ennakkoperintönä, ja tämän vuoksi lahjakirjassa on siis tarpeen kieltää lahjoituksen olevan ennakkoperintöä.

14.6.2021

Hovioikeuden ratkaisu lemmikinomistajan vastuusta – kissa aiheutti yli 10.000 euron vesivahingon

Tuomioistuimessa joudutaan toisinaan pohtimaan mitä erikoisempia tilanteita. Turun hovioikeus joutui tänä vuonna pähkäilemään Maine Coon –kissojen luonnetta ja sen yhteyttä aiheutuneeseen vesivahinkoon, jonka oli näytetty aiheutuneen kantajan kissan toimesta. Kissan aiheuttaman vesivahingon remonttikulut nousivat yli 10.000 euroon. Hovioikeus antoi ratkaisunsa asiassa 4. kesäkuuta.

2.6.2021

Vääränlaiset veroedut osakevaihdossa

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tuoreessa vuosikirjapäätöksessään 2021:65 ottanut kantaa verojärjestelmälle vieraan veroedun käsitteeseen. Tämä käsite tulee usein vastaan osakevaihdon yhteydessä arvioitaessa sitä, sovelletaanko järjestelyyn elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) osakevaihtoa koskevaa säännöstä (52 f §).

25.5.2021

Milloin varallaolo on työaikaa?

Työelämän muuttuminen on aiheuttanut haasteita työaika-käsitteen määrittelylle. Etätyöhön siirtyminen on varmasti osaltaan hämärtänyt entisestään eroa työntekijän työajan ja vapaa-ajan välillä. Oikeuskäytännössä on ollut hiljattain varsin runsaasti nimenomaan työntekijän työaikaa ja varallaoloa koskevia tapauksia.

21.5.2021

Locked box – aarrearkku vai mistä kysymys?

Viimeaikojen yrityskauppauutisia seuratessa on joku muukin voinut kiinnittää huomiota siihen, että kaupan kohteen kauppahinta, erityisesti milloin se vaikuttaa erityisen korkealta, ilmoitetaan täysin kiinteänä. Silloin nekin osakkeenomistajat, jotka eivät ole olleet kaupanteossa mukana, voivat varsin helposti laskea osakekohtaisen kauppahinnan. Miten tähän päästään, kun usein aikaisemmin on puhuttu yritysarvosta tai velattomasta hinnasta ja nyt ilmoitetaan osakkeiden kauppahinta ikään kuin olisi ostettu tukku osakkeita arvopaperipörssistä tai asunto-osakeyhtiön osakkeita, joihin ei sisälly minkäänlaista hinnantarkastusmekanismia. Samalla huomio kiinnittyy siihen, että kauppa yleensä pystytään toteuttamaan hyvin nopeasti ja vain välttämättömien viranomaislupien saamisen jälkeen. Selityksenä on ns. locked box -kauppahintamekanismin käyttäminen. Kyse ei toki ole mistään uutuudesta, mutta silti tuntuu, että erityisesti huutokauppatilanteissa myyjän kannattaa ehdottaa locked box -mekanismia, joka tekee tarjousten vertailtavuuden hyvin helpoksi ja käytännössä eliminoi osapuolten välillä tarpeen laatia perinteinen closing-päivän laskelma, jota sitten määräajoissa kommentoidaan puolin ja toisin ja jonka osalta ensi kädessä erimielisyydet ratkaistaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla ja viime kädessä esimerkiksi välimiesmenettelyssä.

11.5.2021

Osituksen esisopimus

Avioliiton päättyessä puolisoiden varallisuussuhteet ratkaistaan osituksessa – joko sovinnollisesti tai pesänjakajan toimittamana osituksena. Osituksen lopputulokseen voi etukäteen vaikuttaa laatimalla avioehtosopimuksen. Avioehtosopimus ei kuitenkaan ole ainut tapa varautua omaisuuden jakoon. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ns. osituksen esisopimus tai toiselta nimeltään sopimus avioeron varalta. Käytän tässä artikkelissa mainitusta sopimuksesta termiä osituksen esisopimus.

7.5.2021

Tiedätkö, missä saat kalastaa?

Kesän lähestyessä yhä useampi lähtee kokeilemaan kalaonneaan maittavan aterian tai täydellisen somekuvan toivossa. Suhteellisen laajoista jokamiehenoikeuksista huolimatta kalastajan on kuitenkin hyvä pitää mielessä muutamia perussääntöjä. Seuraava ohjeistus koskee ei-kaupallisessa tarkoituksessa kalastavia. 

4.5.2021

Uudistuva jätelaki ja tuottajavastuu

Hallituksen esitys niin kutsutusta jätesäädöspaketista, joka panee toimeen EU:n uudistetun jätedirektiivin asettamia vaatimuksia kansallisesti, hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 25.3.2021. Jätelain uudistus tuo toteutuessaan muutoksia myös tuottajavastuujärjestelmään. Suomessa tuottajavastuujärjestelmä on käytössä esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, pakkausten sekä akkujen ja paristojen osalta. Yksittäisiä tuoteryhmiä koskevissa järjestelmissä on joitakin eroja, mutta tuottajan vastuut rakentuvat samojen pääperiaatteiden varaan, joista tärkein on tuottajan velvollisuus järjestää markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuolto ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista.

27.4.2021

Yhtiökokous vai osakkeenomistajien yksimielinen päätös?

Osakeyhtiölaki määrittelee, minkä tyyppiset asiat täytyy päättää yhtiökokouksessa. Näiden asioiden määrä ja yksilöinti on rajallinen, kaikki muut asiat ovat hallituksen tai toimitusjohtajan päätettäviä. Osakkeenomistajien yksimielinen päätös voi korvata yhtiökokouksen päätöksen. Nämä kaksi menettelyä ovat siis toistensa vaihtoehtoja.

20.4.2021

Vastavalituksesta

Korkein oikeus on tänään 20.4.2021 antanut prosessioikeudellista vastavalitusta koskevan ratkaisun KKO 2021:25.

16.4.2021

Hallitus esittää jatkoa osakeyhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä, osuuskunnissa ja yhdistyksissä järjestettävien kokousten erityisjärjestelyille

Viime keväänä Suomessa siirryttiin muun maailman tapaan hoitamaan niin opintoja, töitä kuin erilaisia tapaamisiakin etäyhteyksin. Kaikenlaista kokoontumista tuli välttää, mikä aiheutti myös huolenaiheen siitä, miten erilaisten lakisääteisten ja sääntömääräisten kokousten järjestäminen voitaisiin korona-aikana turvata. Ongelman ratkaisemiseksi keväällä 2020 säädettiin laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi (290/2020). Tarkoituksena oli turvata yhteisöjen päätöksenteon häiriöttömyys koronaepidemian aikana terveydensuojeluvaatimusten mukaisesti.

13.4.2021

Korkein oikeus määräsi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä maksettavaksi työntekijöille, joiden työsuhteet eivät päättyneet

Yhteistoimintalain 62 §:n mukaan työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun mukaista neuvotteluvelvollisuutta, on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään 35 590 euron suuruinen hyvitys.

6.4.2021

Perinnöstä luopuminen perittävän eläessä

Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön. Perillinen voi kuitenkin ennen perittävän kuolemaa luopua tietyin edellytyksin perinnöstä. Ennakollinen luopuminen on yksi perinnönjättäjän jäämistösuunnittelun keinoista. Se myötä perinnönjättäjällä on mahdollisuus määrätä omaisuudestaan laajemmin testamentilla.

1.4.2021

Liikkeen luovutus ja työntekijöiden tasapuolinen palkkakohtelu

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on viime vuosina ollut esillä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu liikkeen luovutusten yhteydessä. Tuomioistuimissa ratkaistavat riidat ovat usein liittyneet etenkin työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, kuten palkkaan ja samapalkkaisuuden vaatimukseen sekä itse liikkeen luovutuksen soveltamisalaan. Edellä mainitut seikat olivat myös Rovaniemen hovioikeuden arvioitavana asiassa 19.2.2021 (S 19/806). Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

30.3.2021

Työsuhteen ehtojen muuttaminen

Työsopimus on sopimus siinä missä muutkin sopimukset. Yleiset opit siitä, että sopimusta tulkitaan sanamuodon mukaan ja sopimus pidetään koskevat siis myös työsopimusta. Työsopimus on tosiasiassa luonteeltaan erityinen sopimus, jonka sisältöä määrittävät pakottava lainsäädäntö, työehtosopimukset ja työpaikan käytännöt paljon enemmän kuin työsopimus itse. Myös muutostarpeita työsopimuksen keston vuoksi ilmenee tavallisesti aika-ajoin.

26.3.2021

Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset osana digitalisaatiota

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) on jatkuvien muutosten alla. Siihen on tehty vuoden 2020 aikana lukuisia uudistuksia, joista osa on tullut voimaan vuoden 2021 alussa. Lain tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Viimeaikaisilla muutoksilla on pyritty huomioimaan yhdyskuntateknisten uudistusten mukanaan tuomat vaatimukset rakentamiseen myös digitalisaation ja älyrakentamisen näkökulmasta.

19.3.2021

Muutoksia potilasvahinkojen korvaamiseen – uusi potilasvakuutuslaki (948/2019)

Uusi potilasvakuutuslaki (948/2019) tuli voimaan 1. tammikuuta 2021. Lainsäädäntöhankkeen taustalla oli aiemman potilasvahinkolain (585/1986) puutteellisuus ja epäselvyys. Uuden lain yhtenä tavoitteena, jo tehtyjen muutosten systematisoinnin lisäksi, on parantaa ja täsmentää vahinkoa kärsineiden asemaa potilasvahinkojen korvaamista arvioitaessa.

Näytä lisää