Blogi

30.11.2021

Uskallanko mennä talouskriisissä olevan yhtiön hallitukseen?

Oman kokemukseni mukaan maksukyvyttömässä osakeyhtiössä yhtiöoikeudellisen korvausvastuun riski kasvaa moninkertaiseksi verrattuna vakaassa taloudellisessa tilanteessa toimivan osakeyhtiön tilanteeseen. Kun yhtiöltä ei saada maksuja, saattavat velkojat harkita sitä, voisiko hallituksen jäsenen saattaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.

24.11.2021

Vilpittömän mielen suoja

Korkein oikeus on 19.10.2021 antanut ratkaisun vilpittömän mielen suojaa koskevassa asiassa (KKO 2021:77). Asiassa oli kysymys siitä, että henkilö oli syyskuussa 2015 luovuttanut asunto-osakeyhtiön osakekirjoja pantiksi pankille ja osakekirjat olivat tulleet noin viikkoa aikaisemmin ulosmitatuiksi. Pankin käytössä oli ollut noin puolitoista vuotta vanha isännöitsijäntodistus, josta ilmeni se, että panttaaja oli osakkeiden omistaja. Normaali pankkikäytäntö oli, että isännöitsijäntodistus saisi olla vain kolme kuukautta vanha. Käräjä- ja hovioikeus olivatkin hylänneet pankin kanteen ja katsoneet pankin laiminlyöneen selonottovelvollisuutensa. Sen sijaan korkein oikeus katsoi pankin saavan vilpittömän mielen suojaa, koska osakkeiden ulosmittaus ei olisi ilmennyt sellaisestakaan tuoreemmasta isännöitsijätodistuksesta, jota pankin olisi voitu kohtuudella edellyttää käyttäneen. Pankille siis vahvistettiin oikeus maksun saamiseen pantin arvosta.

22.11.2021

Kuittauksen yleiset edellytykset konkurssissa

Suomen konkurssilainsäädäntö on perinteisesti ollut kuittausmyönteinen. Esimerkiksi kahden yhtiön läheinen yhteistoiminta on omiaan aiheuttamaan tilanteita, joissa konkurssin sattuessa pesäluetteloon kirjataan saman yhtiön nimi sekä varojen että velkojen alle. Konkurssilain mahdollistama kuittausoikeus on tällaisissa tilanteissa velkojan hyvä ystävä. Velkojan oikeus kuittaukseen ei nimittäin rajoitu vain hänelle kertyvään jako-osuuteen, vaan se koskee koko konkurssisaatavaa. Seuraavaksi käsittelen kuittauksen yleisiä edellytyksiä konkurssissa.

16.11.2021

Työsopimusten ehdot on syytä tarkistaa kilpailukieltoja koskevan lainsäädännön muuttuessa

Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2022. Muutoksen sisällöstä on kirjoitettu aiemmin blogissamme 20.10.2020 (https://www.lrhto.fi/blogi/kilpailukieltosopimuksia-saannellaan-uudelleen/). Muutoksen voimaantulon lähestyessä on syytä kerrata, mitä muutos tarkoittaa työnantajan kannalta.

9.11.2021

Perintökaaren mukainen lesken vähimmäissuoja

Puolison kuoltua laki suojaa lesken taloudellista asemaa, vaikka leski ei saisi puolisonsa omaisuutta perintönä tai vaikka leskellä ei olisi avio-oikeutta vainajan omaisuuteen. Perintökaaren mukaan leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tai muu jäämistöön kuuluva eloonjääneen puolison kodiksi sopiva asunto. Puhutaan lesken vähimmäissuojasta. Kuolinpesällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta hankkia asuntoa lesken hallintaan, jos jäämistöön ei asuntoa sisälly. Jos leski itse omistaa kodiksi sopivan asunnon, ei tätä oikeutta leskellä myöskään ole.

3.11.2021

Sovinto

Onko laiha sopu jopa parempi kuin rökälevoitto?

29.10.2021

Hankintayksiköillä velvollisuus hankkia ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneuvoja

Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista tuli voimaan 2.8.2021. Säädöksellä pantiin voimaan puhtaiden ja energiatehokkaiden moottoriajoneuvojen edistämisestä annettu direktiivi. Samalla kumottiin vanha laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa.  Ajoneuvojen hankinnalla tarkoitetaan laissa tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostoa, vuokrausta, leasingvuokrausta ja osamaksukauppaa.

19.10.2021

Pelaisitko peliä ilman sääntöjä?

Pelasin Monopoly-peliä pitkästä aikaan ja peliporukassa tuli erimielisyys siitä, kuinka paljon rahaa saa, jos tontin kiinnittää. Kina ei kestänyt kauaa, sillä asia oli helppo tarkistaa pelin säännöistä. Oikea vastaus on puolet tontin arvosta. Mikäli sääntöjä ei olisi ollut, peli-ilta olisi saanut ikävän käänteen.

15.10.2021

Kuntotarkastus ei poista myyjän vastuuta – miksi se kannattaa silti tehdä?

Myyjän vastuu asunto- ja kiinteistökaupassa on suuri ja voi joissain tapauksissa ulottua jopa viiden vuoden päähän omistajanvaihdoksesta. Huolellisestikaan laadittu kuntotarkastus ei vapauta myyjää kaupan jälkeisestä vastuusta, mutta se vähentää asuntokauppoihin liittyvää epävarmuutta - Sen ansiosta myyjä tietää, mitä on myymässä ja ostaja, mitä on ostamassa.

6.10.2021

Evästeiden juridiikkaa selvennettiin

Traficom julkaisi syyskuussa palveluntuottajille evästeoppaan, missä se opastaa palveluntuottajia evästeiden keräämisessä ja käytössä Evästeohjeistus_palveluntarjoajille.pdf (traficom.fi).Opas sisältää valvovan viranomaisen näkemyksen lainmukaisista ja hyväksyttävistä evästekäytännöistä, joista poikkeamalla palveluntarjoaja kantaa riskin toimintansa mahdollisesta lainvastaisuudesta.

1.10.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui vuoden 2020 lopulla – yrityksille annettu siirtymäaika päivittää sopimukset vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä päättyy 1.12.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui 1.12.2020 ja muutoksella pantiin täytäntöön EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosdirektiivi. Yrityksille annettiin vuoden siirtymäaika varautua lakimuutoksen vaikutuksiin. Siirtymäaika päättyy siis 1.12.2021, joten nyt on hyvä aika kerrata lakimuutoksen tuomat muutokset.

28.9.2021

Monimuotokuljetuksista ja paikantamattoman tavaravahingon problematiikasta

Monimuotokuljetukset ovat kuljetuksia, joissa tavara kuljetetaan määränpäähän kahta tai useampaa kuljetusmuotoa käyttäen mutta siten, että koko kuljetusketjua hallitaan ainoastaan yhden kuljetussopimuksen, niin kutsutun monimuotokuljetussopimuksen, avulla.

21.9.2021

Mihin (ihmeeseen) tarvitaan asianajajaa?

Toimistomme ei kovinkaan paljoa tee markkinointia, mutta kun joskus kerromme palveluistamme yritykselle, joka ei ole asiakkaamme, ylivoimaisesti yleisin vastaus on, että kun ei meillä ole ollut mitään riitoja, ei tarvita juristiakaan.

17.9.2021

Perinnönjaon oikaisusta

Perintökaari sisältää perinnönjaon oikaisua sääntelevän luvun. Kyseinen luku on tullut voimaan vasta 1.1.2016, mutta sitä sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa toimitettuun perinnönjakoon. Lisäyksellä on pyritty selventämään oikeustilaa tapauksissa, joissa perillisen tai yleistestamentin saajan oikeus perintöön on aiemmin toimitetussa perinnönjaossa sivuutettu tai lapsen ja vanhemman välinen suhde vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen. Sivuutetulla perillisellä tai testamentin saajalla tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolla lain tai testamentin nojalla on oikeus jäämistöön, mutta jota ei ole alkuperäisessä perinnönjaossa toteutettu.

14.9.2021

Osakassopimus varallisuuden hallinnan ja yhtiön näkökulmasta

Oman työkokemukseni perusteella on vaikea määrittää sitä keskimääräistä yrityksen ikää, jossa yrittäjät päättävät tehdä omaa yritystään koskevan osakassopimuksen. Nuoremmista ikäpolvista kuitenkin tuntuu löytyvän enemmän sitä ajattelutapaa, että osakassopimus kuuluu asiaan jo perustamisvaiheessa. Hieman vanhemmissa yrittäjissä on taas enemmän sellaista perisuomalaista luonteenpiirrettä, että ”kun kaveriin luotetaan niin silloin luotetaan” ja pelkkä ehdotus sopimuksen tekemisestä olisi jotenkin loukkaavaa. Vähän samalla logiikalla voi tuntua hankalalta ehdottaa tulevalle puolisolle avioehtoa, koska pahimmassa tapauksessa puoliso voi ajatella, että miksi tässä vaiheessa tulisi valmistautua avioeroon. Oikeasti aviovarallisuuden erillä pitämiseen voi päinvastoin liittyä monia järkeviä perusteita.

7.9.2021

Korvausvastuusta ja ilmoittamisvelvollisuudesta asunto-osakeyhtiössä

Korkein oikeus on kesällä 2021 antanut mielenkiintoisen asunto-osakeyhtiön kunnossapitoa koskevan ennakkoratkaisun KKO 2021:35.

3.9.2021

Liiketoimintasiirron perusteella merkittyjen osakkeiden omistusaika käyttöomaisuusosakkeita luovutettaessa – KHO 2021:93

Omaisuuden omistusajalla on toisinaan ratkaiseva vaikutus omaisuuden luovutuksen verokohteluun. Omaisuuden luovutus saattaa olla jopa verovapaa omistusaikaa koskevan edellytyksen täyttyessä. Osakkeiden omistusajan laskenta ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa yksiselitteistä, kuten esimerkiksi silloin, kun emoyhtiö luovuttaa ensin tytäryhtiölleen liiketoimintakokonaisuuden saaden apporttiomaisuuden luovutuksesta vastikkeeksi tytäryhtiön uusia osakkeita ja muutaman kuukauden kuluttua liiketoimintasiirrosta luovuttaa tytäryhtiönsä koko osakekannan edelleen konsernin ulkopuoliselle yhtiölle. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on 30.6.2021 antamassaan ratkaisussa (KHO 2021:93) ottanut kantaa liiketoimintasiirrossa saatujen osakkeiden omistusajan määräytymiseen käyttöomaisuusosakkeita luovutettaessa.

24.8.2021

Valmistajan vastuu tuotevahingoista

Tuotevastuulaki (TVastuuL) tuli voimaan osaksi Suomen lainsäädäntöä vuonna 1991. Tuotevastuulain tarkoituksena on hallituksen esityksen mukaan (HE 119/1989 vp) laajentaa vahinkoa kärsineen oikeutta saada korvausta tuotevahingosta. Tuotevastuulain säätämisellä on tavoiteltu preventiovaikutusta, jolla pyritään ennaltaehkäisemään valmistajan liikkeelle laskemien tuotteiden turvallisuusriskejä. Tuotteen valmistajalla on tuotevastuulain asettamasta vastuusta vahingonkorvausvelvollisuuteen johtuen intressi huolehtia siitä, ettei valmistajan liikkeelle laskemat tuotteet aiheuta tuotteen kuluttajalle vahinkoa.

5.7.2021

KKO pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta maksuehtolain sovellettavuudesta

Olen ollut avustamassa päämiestäni asiassa, missä päämieheni on velkonut asiakkaaltaan viivästyskorkoa sekä vakiokorvauksia myöhässä maksetuista laskuista. Asiassa on ollut riidatonta, että maksut on suoritettu myöhässä, mutta päämieheni asiakas väittää, että sen ja päämieheni välille on syntynyt osapuolia sitova käytäntö, jonka mukaan laskut on saatu maksaa myöhässä ja päämieheni on näin ollen menettänyt oikeuden periä saatavia. Päämieheni käsityksen mukaan tällaista käytäntöä ei voi syntyä, koska kukin asiakkaan tekemä tilaus on yksittäinen sopimus asiakkaan ja päämieheni välillä, johon sovelletaan tilauksen yhteydessä sovittuja sopimusehtoja. Yritysten välisten laskujen maksamista säätelee lisäksi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vuodelta 2013, joka on tältä osin pakottavaa oikeutta, eikä siten anna mahdollisuutta osapuolille sopia siitä, ettei velkojalla olisi oikeutta periä viivästyskorvauksia. Maksuehtolaki perustuu maksuviivästysdirektiiviin vuodelta 2011.

28.6.2021

Viisaasti vesillä – vesiliikennelain lyhyt oppimäärä

Vastikään uudistunut vesiliikennelaki ulottaa päällikön vastuuta koskevan sääntelyn nyt myös huviveneilyyn. Mitä tämä tarkoittaa ja millaisia sanktioita päällikön vastuun laiminlyönnistä voi pahimmillaan seurata?

Näytä lisää