Blogi

16.4.2021

Hallitus esittää jatkoa osakeyhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä, osuuskunnissa ja yhdistyksissä järjestettävien kokousten erityisjärjestelyille

Viime keväänä Suomessa siirryttiin muun maailman tapaan hoitamaan niin opintoja, töitä kuin erilaisia tapaamisiakin etäyhteyksin. Kaikenlaista kokoontumista tuli välttää, mikä aiheutti myös huolenaiheen siitä, miten erilaisten lakisääteisten ja sääntömääräisten kokousten järjestäminen voitaisiin korona-aikana turvata. Ongelman ratkaisemiseksi keväällä 2020 säädettiin laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi (290/2020). Tarkoituksena oli turvata yhteisöjen päätöksenteon häiriöttömyys koronaepidemian aikana terveydensuojeluvaatimusten mukaisesti.

13.4.2021

Korkein oikeus määräsi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä maksettavaksi työntekijöille, joiden työsuhteet eivät päättyneet

Yhteistoimintalain 62 §:n mukaan työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun mukaista neuvotteluvelvollisuutta, on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään 35 590 euron suuruinen hyvitys.

6.4.2021

Perinnöstä luopuminen perittävän eläessä

Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön. Perillinen voi kuitenkin ennen perittävän kuolemaa luopua tietyin edellytyksin perinnöstä. Ennakollinen luopuminen on yksi perinnönjättäjän jäämistösuunnittelun keinoista. Se myötä perinnönjättäjällä on mahdollisuus määrätä omaisuudestaan laajemmin testamentilla.

1.4.2021

Liikkeen luovutus ja työntekijöiden tasapuolinen palkkakohtelu

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on viime vuosina ollut esillä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu liikkeen luovutusten yhteydessä. Tuomioistuimissa ratkaistavat riidat ovat usein liittyneet etenkin työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, kuten palkkaan ja samapalkkaisuuden vaatimukseen sekä itse liikkeen luovutuksen soveltamisalaan. Edellä mainitut seikat olivat myös Rovaniemen hovioikeuden arvioitavana asiassa 19.2.2021 (S 19/806). Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

30.3.2021

Työsuhteen ehtojen muuttaminen

Työsopimus on sopimus siinä missä muutkin sopimukset. Yleiset opit siitä, että sopimusta tulkitaan sanamuodon mukaan ja sopimus pidetään koskevat siis myös työsopimusta. Työsopimus on tosiasiassa luonteeltaan erityinen sopimus, jonka sisältöä määrittävät pakottava lainsäädäntö, työehtosopimukset ja työpaikan käytännöt paljon enemmän kuin työsopimus itse. Myös muutostarpeita työsopimuksen keston vuoksi ilmenee tavallisesti aika-ajoin.

26.3.2021

Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset osana digitalisaatiota

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) on jatkuvien muutosten alla. Siihen on tehty vuoden 2020 aikana lukuisia uudistuksia, joista osa on tullut voimaan vuoden 2021 alussa. Lain tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Viimeaikaisilla muutoksilla on pyritty huomioimaan yhdyskuntateknisten uudistusten mukanaan tuomat vaatimukset rakentamiseen myös digitalisaation ja älyrakentamisen näkökulmasta.

19.3.2021

Muutoksia potilasvahinkojen korvaamiseen – uusi potilasvakuutuslaki (948/2019)

Uusi potilasvakuutuslaki (948/2019) tuli voimaan 1. tammikuuta 2021. Lainsäädäntöhankkeen taustalla oli aiemman potilasvahinkolain (585/1986) puutteellisuus ja epäselvyys. Uuden lain yhtenä tavoitteena, jo tehtyjen muutosten systematisoinnin lisäksi, on parantaa ja täsmentää vahinkoa kärsineiden asemaa potilasvahinkojen korvaamista arvioitaessa.

16.3.2021

Hallituksen jäsenen vastuun rajoittaminen yhtiöjärjestyksessä

Hallituksen jäsenen vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan osakeyhtiölain 22:1:n mukaan:

10.3.2021

Osituksen piiriin kuuluva omaisuus ja sen arvostaminen avioero-osituksessa

Puolisoiden aviovarallisuussuhde puretaan osituksessa.  Osituksen toimittaminen edellyttää ositusperusteen olemassaoloa. Ositusperuste syntyy, kun puolisoiden avioero tulee tuomioistuimessa vireille tai kun toinen puolisoista kuolee. Ositusta kutsutaan ensin mainitussa tilanteessa avioero-ositukseksi ja jälkimmäisessä jäämistöositukseksi. Mikäli puolisoiden välillä ei ole avioehtosopimusta, on puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja lähtökohtaisesti heillä on oikeus saada arvomääräisesti puolet puolisoiden omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä.  Puolisoiden omaisuuksien tasaus toteutetaan tasinkoa suorittamalla: enemmän omaisuutta omistava suorittaa tasinkona toiselle niin paljon, että tasingon suorittamisen jälkeen osituksen osapuolilla on arvomääräisesti yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

5.3.2021

Maahantuontiverojen ABC nettishoppailijalle – huomaa myös heinäkuussa voimaan astuva muutos enintään 22 euron arvoisten lähetysten verovapauden poistumisesta

Ihmiset tekevät yhä useammin ostoksensa verkossa, ja nykyään pelkästään kotimaisten verkkokauppojen valikoima on hyvin laaja. Usein etsimänsä löytääkin kotimaisesta verkkokaupasta. Toisinaan mielessä on kuitenkin harvinaisempi tuote tai vaikkapa juuri markkinoille saapunut uutuus, jonka perässä etsintä täytyy ulottaa ulkomaisiin verkkokauppoihin. Joskus myös halvempi hinta houkuttelee tekemään tilauksen mieluummin ulkomailta. Kun tuote on klikattu ostoskoriin, kannattaa kuitenkin pysähtyä hetkeksi miettimään, mistä maasta tuleva tilaus onkaan tulossa ja mahdollisia lisäkustannuksia maahantuontiverojen muodossa.

2.3.2021

Digitaalisten palveluiden saavutettavuus on digiajan esteettömyyttä

Digitaalisten palveluiden tarjoamisesta annettu laki velvoittaa lain soveltamisalan piiriin kuuluvan palveluntarjoajan noudattamaan laissa säädettyjä saavutettavuusvaatimuksia digitaalisia palveluita tarjotessaan. Laki velvoittaa palveluntarjoajan saattamaan verkkosivunsa ja mobiilisovelluksensa saavutettavaksi, laatimaan niistä saavutettavuusselosteen ja perustamaan ilmoituskanavan saavutettavuuspalautteita varten.

23.2.2021

Pelkää pahinta ja varaudu kuljetusvahinkoon – esimerkkejä tiekuljetusoikeudesta

Kuljetusoikeus on oikeudenala, jolla on useita erityispiirteitä, jotka on hyvä tunnistaa kuljetussektorilla toimittaessa. Oikeudenala on korostuneesti kansainvälinen ja vilisee erikoissanastoa, jonka lisäksi haasteita aiheuttavat kuljetussopimukset, jotka eivät suinkaan ole mikään yhtenäinen sopimustyyppinsä. Tavarankuljetuksista puhuttaessa kuljetusoikeutta leimaa kuitenkin yksi erityispiirre ylitse muiden, nimittäin rahdinkuljettajan rajoitettu vastuu.

19.2.2021

Työsopimuksen irtisanominen kohtuullisessa ajassa

Jos työnantajalla on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, tulee työnantajan irtisanoa työsopimus työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaisesti kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja sai tiedon irtisanomisperusteesta.

18.2.2021

Uskaltaako hallitukseen mennä?

Turun hovioikeus antoi 29.1.2021 tuomion (S 19/1937), joka koski osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuuta. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. (Valitettavasti tuomio ei ole saatavilla kuin maksullisissa tietopankeissa.)

10.2.2021

Uusi konkurssilain väliaikaismuutos astui voimaan 1.2.2021

Suomen ensimmäisestä todetusta koronavirustartunnasta on kulunut yli vuosi. Sittemmin covid-pandemialla on ollut moniulotteisia vaikutuksia yksilöiden ohella yritysten toimintaan. Joillakin toimialoilla epidemian käynnistämä kriisi on koettelut yrityksiä rajusti. Maksuvaikeuksiin ajautuneita yrityksiä on pyritty suojaamaan muun ohella väliaikaisin lainsäädäntömuutoksin. Konkurssilakia koskevat koronapoikkeukset ovat olleet voimassa viime toukokuusta asti. Muutokset ovat merkittävästi rajoittaneet velkojien mahdollisuutta hakea velallisyrityksiä konkurssiin. 1.2.2021 voimaan tulevalla uudella konkurssilain muutoksella aiemmin väliaikaisesti poistettu maksukyvyttömyysolettama otetaan jälleen käyttöön – tällä kertaa velallisen eduksi muutettuna.

5.2.2021

Koronaviruksen leviämistä ehkäisevien toimenpiteiden laiminlyönti – rikos ihmisyyttä vastaan?

Tammikuun lopulla uutisoitiin Brasilian alkuperäiskansojen johtajien Kansainväliselle rikostuomioistuimelle (International Criminal Court, jäljempänä ICC) osoittamasta pyynnöstä aloittaa tutkinta Brasilian presidentti Jair Bolsonaron myötävaikutuksesta Amazonin metsien tuhoutumiseen. Tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan, vaan heinäkuussa 2020 yli miljoonaa Brasilian terveysalan ammattilaista edustava ryhmä osoitti ICC:lle pyynnön tutkia Bolsonaron toimia koronaepidemian ehkäisemiseksi väittäen hänen laiminlyöntiensä olevan rikos ihmisyyttä vastaan. 

2.2.2021

Evästeille ”ei” ei tarkoita ei

Juristit törmäävät usein kysymykseen siitä, onko jokin asia laillista tai laitonta. Koska tieto lisää tuskaa, on vastaus tähän harvoin mustavalkoinen. Kun tätä asiaa tutkitaan vallitsevan evästeiden ja tietosuojaan liittyvien suostumusten käytännön kannalta, taidetaan mennä sille kuuluisalle harmaalle alueelle.

20.1.2021

Asunto-osakeyhtiön lunastuslausekkeen muotoilu vaatii tarkkuutta

Ei ole yhdentekevää millä sanamuodoilla yhtiöjärjestykseen kirjataan asioita. Ajattelemattomuus ja ristiriita sen välillä, kuinka asian on ajateltu menevän ja toisaalta sen kanssa, kuinka asia on yhtiöjärjestykseen kirjattu, saattaa johtaa yllättäviin tilanteisiin. Tällaisesta oli kyse melko tuoreessa taloyhtiön lunastusriidassa, jota ratkaistiin sekä käräjä-, että hovioikeustasolla. Kyse oli siitä, syntyikö muille osakkaille lunastusoikeus, kun kyse oli kahden osakkaan välisestä autopaikan kaupasta.

12.1.2021

Verkkokauppojen suosion huima nousu koronapandemian aikana

Verkkokaupassa maksava on vielä vuoden 2020 loppuun saakka voinut välttyä niin sanotulta vahvalta tunnistautumiselta. Vuoden 2021 alusta verkkokaupoilla on oltava käytössään tietoturvaa parantava vahva, kaksivaiheinen tunnistautuminen. Kaksivaiheisella tunnistautumisella tarkoitetaan sitä, että sinun täytyy tunnistautua kahdella eri tavalla käyttääksesi palvelua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi salasanan ja kertakäyttöisen koodin yhdistelmää. Käytännössä saatat siis joutua käymään läpi muutamia lisävaiheita vahvistaaksesi henkilöllisyytesi. Säännös perustuu vahvaa asiakastunnistautumista (SCA, Strong Custiomer Authentication) vaativaan Euroopan unionin maksupalveludirektiiviin (PSD2), joka astui voimaan 13.1.2016. Siirtymäaika vahvan tunnistautumisen vaatimusten toteuttamisessa verkkokauppojen korttimaksamisessa päättyi kuitenkin vasta 31.12.2020. Direktiivi koskee kaikkea sähköistä maksamista ja verkkokauppaa.

8.1.2021

Urheilutulojen rahastointi urheilijan sosiaaliturvan täydentäjänä

Nuorten Leijonien arvokisamenestyksen johdosta päätin ottaa aiheekseni urheilijoiden rahastointijärjestelmän, jonka olemassaolosta ei monikaan ole tietoinen. Urheilutulojen rahastointi on tuoreille pronssimitalisteillekin pian ajankohtaista, ja koronaviruksen taloudelliset vaikutukset kasvattavat urheilutulojen rahastoinnin merkitystä urheilijan sosiaaliturvan täydentäjänä.  

Näytä lisää