Blogi

22.12.2022

Juridiikka on mielenkiintoista

Toimistomme avusti vuonna 2017 Stockmann Oyj Abp:tä, kun se myi Stockmann Herkku -liiketoiminnan. Kollegani Jyrki Prusila oli vastuussa tuosta projektista. Kun Stockmannin yrityssaneerausmenettely keväällä 2020 alkoi, yhtiö irtisanoi osana saneeraustoimia eräitä tavaratalojensa vuokrasopimuksia, jolloin myös noiden tavaratalojen Herkku-liiketoimintojen jatkajien alivuokrasopimukset päättyivät. Tästä syntyi yhden alivuokralaisen kanssa erimielisyys siitä, miten sen mahdollista vahingonkorvaussaatavaa käsitellään yrityssaneerauksessa.

20.12.2022

Perunkirjoitus – välttämätön paha

Jokaisen Suomessa kuolleen henkilön jälkeen on pidettävä perunkirjoitus ja laadittava perukirja. Henkilön ikä, varallisuusasema tai kansalaisuus ei vaikuta asiaan.

16.12.2022

Pitääkö äänivallattoman osakkeen omistajakin kutsua yhtiökokoukseen?

Osakeyhtiölain mukaisia osakkaan perusoikeuksia on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Tätä oikeutta ei voi poistaa äänivaltaiselta osakkeelta edes määräämällä asiasta yhtiöjärjestyksessä. Sen sijaan osakeyhtiölain esitöiden mukaan äänivallattoman osakkeen osalta voitaisiin määrätä yhtiöjärjestyksessä niin, että äänivallattoman osakkeen omistajalla ei olisi oikeutta osallistua yhtiökokoukseen.

12.12.2022

Ketjutusta vaiko keljutusta – Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta

Määräaikaisia työsopimuksia käytetään yhä enemmän ja ne ovatkin oiva tapa työnantajalle tasata tilapäistä työvoiman tarvetta. On kuitenkin tilanteita, joissa määräaikaisia työsopimuksia ei saisi käyttää. Erityisesti käytettäessä peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia sopimusmuodon perusteleminen käy yhä vaikeammaksi. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen sallittavuutta toivoen lukijan hyötyvän tästä.

7.12.2022

Käyttääkö organisaatiosi vakiolausekkeita siirtäessään henkilötietoja kolmansiin maihin?

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (ns. GDPR) voimaantulon jälkeen henkilötietojen siirrosta EU:n ulkopuolelle on tullut varsin monimutkainen aihe. Niin monimutkainen, että yritykset välttelevät käyttämästä EU:n ulkopuolelle sijoittuneita palveluntarjoajia. Tämä on toki hyvä lähtökohta, mutta ei läheskään aina edes vaihtoehto.

29.11.2022

Kannattaako sopimukseen valita riidanratkaisufoorumiksi välimiesmenettely vai yleinen tuomioistuin?

Yhteistyön alkaessa ja kuumimpien sopimusneuvottelujen ollessa käynnissä ei välttämättä tule ajatelleeksi tilannetta, jossa osapuolten välillä kaikki ei mene kuin Strömsössä. Kukaan tuskin ehdoin tahdoin haluaa riidellä. Riidanratkaisulausekkeeseen olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota, jotta mahdollisten erimielisyyksien ilmaantuessa on selvää, millä menettelyllä riidellään. Sopimuksen riidanratkaisulauseke löytyy yleensä aivan sopimuksen lopusta, ja se alkaa monesti sanoin: ”tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan…” joko yleisessä tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä. Asianosaisilla on monissa kaupallisissa sopimuksissa vapaus valita, haluavatko he mahdollisessa konfliktitilanteessa saattaa asian ratkaistavaksi käräjäoikeuteen vai välimiesmenettelyyn. Välimiesmenettely onkin vaihtoehto riidanratkaisulle dispositiivisissa asioissa, eli asioissa, joissa sovinto on sallittu.

22.11.2022

Huoneiston puhtaanapidon ja siivoamisen laiminlyönti oikeutti vuokranantajan purkamaan vuokrasopimuksen

Korkein oikeus antoi vastikään ratkaisun KKO 2022:61, jossa linjattiin vuokranantajan mahdollisuutta purkaa asuinhuoneiston vuokrasopimus huoneiston puhtaanapidon ja siivoamisen laiminlyönnin perusteella.

8.11.2022

KKO:n ennakkopäätös asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen soveltamisesta

Uudessa 25.10.2022 annetussa ratkaisussa KKO 2022:59 oli kyse siitä, että asunto-osakeyhtiö X:n yhtiöjärjestyksessä oli määrätty, että jos autotallien hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistusoikeus siirtyy muulta omistajalta kuin yhtiöltä, osakkeenomistajalla ja yhtiöllä on oikeus lunastaa osake kaikissa muissa saannoissa paitsi, kun osake siirtyy samassa yhteydessä, kun samalle luovutuksensaajalle siirretään yhtiön asuinhuoneiston tai liikehuoneiston hallintaan oikeuttava osake. Yhtiöjärjestyksen mukaan lunastus ei tule kysymykseen myöskään, jos autotallien hallintaan oikeuttavat osakkeet siirtyvät perintönä, testamentilla tai pesänjaossa avio-oikeuden nojalla tai kun ne siirtyvät puolisolle, lapselle tai lapsenlapselle. Sellaisia saantoja, joissa saajana olisi nykyinen osakkeenomistaja, ei ollut erikseen mainittu X:n yhtiöjärjestyksen määräyksessä.

28.10.2022

Vahingonkorvausvelvollisuudesta ja sen rajaamisesta yrityskaupoissa

Suomessa irtaimen omaisuuden kauppaa koskeva yleissäädös on kauppalaki. Kiinteän omaisuuden määrämuotoisesta kaupasta puolestaan säädetään maakaaressa ja esimerkiksi kuluttajakauppaa koskevia pakottavia säännöksiä on kuluttajansuojalaissa. Kauppalaki soveltuu yleisesti esimerkiksi yrityskauppoihin, sillä esimerkiksi yrityksen osakkeet katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi. Kauppalain säännökset ovat tahdonvaltaisia eli dispositiivisia eli yrityskaupan osapuolet voivat määrätä, että kauppalain säännöksiä ei sellaisenaan sovelleta. Onkin erittäin yleistä, että kauppakirjassa mainitaan erikseen, että kauppalakia ei sovelleta lainkaan tai sitä sovelletaan niiltä osin, joista ei erikseen kauppakirjassa ole sovittu. On kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi oikeustoimilain yleiset pätemättömyysperusteet voivat soveltua osapuolten välillä tehtyyn sopimukseen, vaikka osapuolilla on sopimusvapaus ja sopimukset lähtökohtaisesti sitovat osapuolia sellaisenaan.

27.10.2022

Tavaramerkkien merkityksestä osana yritysten brändiä

Nykypäivänä tavaramerkit ovat keskeinen ja varsin tehokas keino kehittää ja kasvattaa yritysbrändiä. Erottuvan, kekseliään ja hyvin suunnitellun tavaramerkin avulla on mahdollista luoda yritykselle yksilöllinen brändi, joka esimerkiksi erottuu selkeästi markkinoilla toimivista kilpailijoista.

18.10.2022

Myös kiinteistökauppariidat kannattaa yrittää sopia

Korkein oikeus on antanut aivan tuoreen ratkaisun (KKO:2022:56) koskien oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun jakautumista tilanteessa, jossa riidan toinen osapuoli on tehnyt ennen tuomion antamista kaksi sovintotarjousta.

10.10.2022

Tökkäävätkö innovaatiot tukisääntelyyn?

Suomi on perinteisesti ollut innovaatioiden kärkimaa ja myös tilastokeskuksen huhtikuussa 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan innovaatiotoiminta on yleistynyt kattamaan yhä suuremman osan yrityksistä. Suuri osa innovaatiosta pohjautuu suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään ja lähes kaikilla korkeakouluilla onkin omia ohjelmia tai yrityksiä, joiden tehtävänä on kehittää innovaatioiden kaupallistamistoimintaa. Kaupalliset hankkeet eivät enää kuulu julkisin varoin rahoitettavien oppilaitosten keskeisiin tehtäviin, joten juuri tässä vaiheessa innovaatioiden siirtymä yksityisiin käsiin yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla onkin varsin luontevaa.

7.10.2022

Vapautta kissoille?

Ulkona vapaasti liikkuvat kissat ovat vuodesta toiseen kestopuheenaihe – jotkut ovat huolissaan kissojen turvallisuudesta, jotkut puolustavat kissojen vapaata liikkuvuutta ja jotkut haluavat hankkiutua niistä eroon. Erityisesti tähän vuodenaikaan puheenaihe on kuuma, sillä hylättyjä kesäkissoja on liikkeellä valistuksesta huolimatta.

27.9.2022

Kanteen peruutus ja erityiset syyt korvausvelvollisuudesta poikkeamiseen

Helsingin hovioikeus on antanut tuoreen tuomion, jossa on jouduttu pohtimaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta tilanteessa, jossa kantaja on perunut kanteensa. Käräjäoikeus oli samassa asiassa velvoittanut kantajan pitämään syntyneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

20.9.2022

Ovatko kaupanvahvistajat historiaa?

Kotisohvalta tai mökkilaiturilta voi nykypäivänä käydä asuntokauppaa, ostaa auton, vaatteita ja tilata viikon ruuat kotiovelle. Kotisohvalta luonnistuu myös kiinteistökaupat.

15.9.2022

Työnantaja, tiedätkö milloin työntekijän sähköpostia voi lukea?

Helposti voidaan luulla, että työnantajalla on automaattisesti oikeus päästä käsiksi työntekijän työkäyttöön tarkoitettuun sähköpostiin. Tämä käsitys on kuitenkin virheellinen. Työnantajalla ei nimittäin ole ilman laissa määriteltyjä erityisiä perusteita oikeutta lukea työntekijän sähköposteja, vaikka työntekijän sähköposti olisi tarkoitettu vain työasioiden hoitoon. Mainittakoon myös, että vaikka työnantaja olisi määrännyt työntekijän sähköpostin vain työkäyttöön, ei työnantajalla ole oikeutta lukea työntekijän yksityisiä viestejä.

6.9.2022

Voiko yksityishenkilön maastamuutto laukaista veronmaksuvelvollisuuden Suomeen?

Kukapa Suomessa asuva ei jonakin harmaana marraskuisena päivänä loskasateessa lompsiessaan olisi haaveillut elämästä palmujen alla. Toisinaan myös elämäntilanne voi niin töiden kuin vaikkapa perhetilanteenkin johdosta kääntyä sellaiseen asentoon, että muutto Suomesta siintää edessä. Maastamuuttoon liittyy valtavan paljon huomioitavaa, ja nyt myös verottaja on aikeissa muistuttaa olemassaolostaan muuttotilanteissa.

30.8.2022

Kv-veroriitojen ratkaisumenettelystä

Kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettely (engl. Mutual Agreement Procedure) on Verohallinnon tarjoama riidanratkaisumekanismi, jonka tarkoituksena on saattaa verovelvollisen hakemuksesta kansainvälisliitännäinen, riitainen verosopimuksen alainen veroasia ratkaistavaksi keskinäisessä sopimusmenettelyssä. Menettelyn osapuolina toimivat kahden tai useamman valtion toimivaltaiset viranomaiset. Verovelvollinen osallistuu menettelyyn tarvittaessa, ja ainoastaan viranomaisia avustavana tahona.

23.8.2022

Yhtiökokouksia koskeviin säännöksiin muutoksia

Etenkin pahimpina korona-aikoina monissa yhtiöissä pähkäiltiin sitä, miten yhtiökokoukset saadaan toteutettua kokoussäännöksiä noudattaen ja samalla kuitenkin tautiturvallisesti. Esimerkiksi osakeyhtiölain säännökset kun eivät kaikissa tilanteissa taipuneet kovin hyvin etä- tai ns. hybridikokouksiin. Ongelma ei toki koskenut vain koronatilanteita, vaan nykyaikana yhtiökokoukset mielellään järjestettäisiin puhtaina etäkokouksina taikka perinteisinä kokouksina, joihin osa osakkeenomistajista voi osallistua myös etäyhteyksin.

16.8.2022

Kilpailukieltoehto yrityskaupassa

Yrityskaupan yhteydessä on tavallista kirjata kauppakirjaan ehto, joka estää myyjää kilpailemasta suoraan tai välillisesti ostajan kanssa kauppakirjassa erikseen määrätyn ajan. Ehdon tarkoituksena on estää myyjää olemaan harjoittamatta tiettyä tai tietynlaista toimintaa taikka olemaan muuten työskentelemättä kyseisen toiminnan parissa. Kilpailukieltoehdolla pyritään näin turvaamaan ostajan asema eli toisin sanoen se, että ostaja saisi kaupan kohteen täydessä arvossaan.

Näytä lisää