15.3.2016

Hengenvaarallinen astalo

Blogissamme oli jokin aika sitten kirjoitus siitä, miten oikeuskielessä käytetään pitkiä lauseita, monimutkaisia ja vieraita ilmaisuja. Käytössä on runsaasti sekä latinan- että englanninkielisiä sanoja, joiden käyttö on vakiintunut ja joiden ymmärtäminen saattaa tuottaa asiaan vihkimättömälle vaikeuksia. Jatkan hieman aihetta, koska kieli ja sen käyttö liittyy niin läheisesti päivittäiseen työhömme.

Jokaisella ammattikunnalla on oma termistönsä, ammattikieli (jargon). Osa käytetyistä termeistä on sellaisia, että niillä on oikeudellisessa kielessä yleiskielestä poikkeava merkitys. Esitän alla muutamia termejä, jotka näyttävät selvältä suomen kieleltä, mutta joiden merkitys ei välttämättä ole kaikille itsestään selvä eikä merkitys pelkästään sanoja tutkimalla selviä. Mitä esimerkiksi tarkoittaa lainhuuto tai lainvoima? Kovin äänekkäästä tai vahvasta asiasta ei kuitenkaan ole kyse, kuten jäljempänä selviää. Yhä mielenkiintoisemmaksi asia muuttuu, jos näitä tietyn maan oikeusjärjestelmälle tyypillisiä termejä kääntää vieraalle kielelle. Jätetään käännösvaihtoehtojen pohtiminen kuitenkin toiseen kertaan ja keskitytään termien merkitykseen. Osa alla olevista termeistä on varmasti tuttuja, mutta toivottavasti jonkun ennestään vieraamman termin merkitys aukeaa.

Jälkisäädös – Testamentti

Lainhuuto – Kiinteistön omistusoikeuden kirjaaminen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Lainvoima – Yleensä tuomioistuimen ratkaisun lopullisuus siinä mielessä, että ratkaisuun ei voi enää hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin.

Lakiosa ­– Rintaperillisen oikeus saada kuolinpesästä tietty osuus testamentista huolimatta. Ts. se osa jäämistöstä, josta ei voi määrätä testamentilla.

Kiinnitys – Omaisuuden käyttäminen velan tai muun saamisen vakuutena. Kiinnitys voi kohdistua kiinteistöön, yritykseen, autoon, ilma- tai vesialukseen. Kiinnityksistä pidetään julkisia kiinnitysrekistereitä. Kiinteistön osalta kiinnitys kirjataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Rintaperillinen – Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluva henkilö eli perittävän lapset (ja lapsen kuoltua näiden lapset).

Tasinko – Avioeron jälkeen suoritettavassa omaisuuden osituksessa puolisolla on oikeus saada puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvosta. Jotta tämä toteutuu, enemmän omistava joutuu maksamaan toiselle ns. tasoituseränä eli tasinkona niin paljon, että osuudet tulevat yhtä suuriksi.

Tuomiolauselma – Tuomion se osa, jossa ilmaistaan oikeudenkäynnin lopputulos.

Varatuomari ­– Onko kyseessä tuomarin varamies? Itse asiassa näin on joskus ollut. Tietyt kelposisuusehdot täyttänyt henkilö sai varatuomarin arvon ja oli sen myötä oikeutettu toimimaan tuomarin sijaisena tämän ollessa estyneenä. Nykyään varatuomari on vain arvonimi, jonka henkilö saa suoritettuaan tuomioistuinharjoittelun käräjäoikeudessa.

Yksipuolinen tuomio – Tuomioistuimen riita-asiassa antama ratkaisu, joka perustuu toisen osapuolen passiivisuuteen, esimerkiksi siihen, että jutun vastaaja jättää kokonaan vastaamatta kanteeseen.

Ja tähän loppuun on pakko ottaa se kuuluisa astalo. Moni vanhaa rikoslakia selaillut lienee törmännyt kohtaan jossa mainitaan seuraavaa: ”- – sen tekee joku aseella tahi hengenvaarallisella astalolla – – ”. Kyseessä on ns. tilapäinen lyömäase eli esine, jota ei ole tarkoitettu aseeksi, mutta jota käytetään aseena. Niin sanotusti ”pölkyllä päähän”.

Juha Auvinen

asianajaja