5.4.2024

Mistä yritysvastuudirektiivissä on kyse?

Yritysvastuudirektiivi ei ole vielä voimassa, mutta pian se saattaa olla. EU:n neuvoston pysyvien edustajien komitea (Coreper) oli käsitellyt asiaa juuri 15.3.2024, ja ehdotus sai muutosten jälkeen jäsenvaltioiden määräenemmistön tuen. Myös Suomi oli antanut tukensa ehdotukselle. Aikaisemmassa käsittelyssä 28.2.2024 direktiiviehdotus ei vielä saanut tarvittavaa enemmistöä.

Yritysvastuudirektiivin tarkoituksena on ensisijaisesti lisätä suurten yritysten vastuuta ja velvoitteita heidän toiminnassaan aiheutuvista haitallisista vaikutuksista, paitsi yrityksen omassa toiminnassa, myös näiden tytäryhtiöiden sekä liikekumppaneiden toiminnassa. Monien maiden ohella myös Suomessa direktiivi on herättänyt keskustelua tiettyjen ongelmalliseksi nähtyjen velvoitteiden suhteen, yksi näistä ollen vahingonkorvauksen ryhmäkannetta koskevat säännökset.

Vanhassa versiossa direktiivin sisältö olisi käytännössä antanut erilaisille ammattiliitoille ja ympäristöjärjestöille mahdollisuuden nostaa ryhmäkanteita väitetysti direktiivin velvoitteita rikkoneita yrityksiä kohtaan, kun taas nykytilassa ryhmäkanteet koskevat vain kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä tilanteita. Mainitut säännökset poikkesivat siis merkittävästi voimassa olevasta sääntelystä, ja ryhmäkanteen laajentaminen olisikin aiheuttanut aukkoja järjestelmäämme. Myönnytysten jälkeen uusimmassa, hyväksytyssä versiossa nämä ongelmakohdat on ratkaistu Suomen toivomalla tavalla.

Kyseinen yritysvastuudirektiivi tulee pääosin sovellettavaksi yrityksiin, joissa on vähintään 1 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on 450 miljoonaa euroa. Kyseessä on suuri muutos direktiivin aikaisempaan versioon, jossa direktiivin soveltamisalaan olisi kuulunut jo 500 työntekijän ja 150 miljoonan euron liikevaihdon yritykset. Käytännössä asia ei ole vielä niin ajankohtainen, sillä direktiivin velvoitteet tulisivat aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua koskemaan yrityksiä, ja silloinkin ensi vaiheessa vain sellaisia yrityksiä, joilla on 5 000 työntekijää ja ainakin 1 500 miljoonan euron liikevaihto. Direktiivin täytäntöönpano on tosiaan porrastettu, ja esimerkiksi yrityksiä, joilla on 3 000 työntekijää ja 900 miljoonan euron liikevaihto, alkavat velvoitteet koskemaan vasta neljän vuoden päästä. 1 000 työntekijän ja 450 miljoonan euron liikevaihdon omaavat yritykset tulevat soveltamisalaan viiden vuoden kuluttua. Lisäksi on huomattava, että direktiivi tulee epäsuorasti koskemaan myös yrityksiä, jotka eivät suuruusluokiltaan kuulu direktiivin suoraan soveltamisalaan. Kuten jo ylempänä mainittu, direktiivi tulee epäsuorasti koskemaan myös yritysten arvo- ja toimintaketjun toimijoita. Vielä on mainittava, että direktiivi ulottuu myös tiettyihin kriteerit täyttäviin EU:n ulkopuolisiin yrityksiin.

Direktiivin velvoitteiden rikkomisesta voi seurata sanktioita, muun muassa sakon muodossa. Maksimirangaistus taloudellisessa sanktiossa on vähintään 5% yrityksen maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta. Lisäksi yritykset joutuvat luonnollisesti myös vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamistaan vahingoista. Mikäli kyseessä on EU:n ulkopuolinen yritys, joka ei noudata velvoitteita, voidaan se sulkea julkisista hankintamenettelyistä pois. Direktiivin nojalla kansallisilla valvontaviranomaisilla on myös liikkumavaraa itse ohjata, miten he valvovat direktiivin noudattamista. Joka tapauksessa direktiivissä ehdotetut sanktiot on tarkoitettu niin tuntuviksi, että ne kannustavat yrityksiä noudattamaan direktiivin asettamia velvoitteita.

Mietityttääkö jokin yritysvastuudirektiivin tuoma mahdollinen muutos? Toimistomme asiantuntijat neuvovat mielellään yritysvastuudirektiivin sisältöön liittyvissä asioissa.

Willie Zhang

trainee