19.3.2024

Mitä pesänhoitaja tutkii konkursseissa?

Konkurssilain mukaan pesänhoitajan tulee muiden tehtäviensä ohella selvittää pesän laajuus sekä mahdollisuudet peräyttää oikeustoimia ja palauttaa omaisuutta pesään. Viittaus oikeustoimien peräyttämiseen ja omaisuuden palauttamiseen tarkoittaa takaisinsaantiperusteiden selvittämistä.

Jotta pesänhoitaja pystyisi takaisinsaantiperusteita selvittämään, hänen pitää joko itse tarkastaa velallisyrityksen kirjanpitoa, sopimuksia ja hallintoasiakirjoja tai teettää yrityksen toimintaa koskeva erityistilintarkastus. Ulkopuolinen erityistarkastus on tavanomainen vähänkin suuremmissa konkurssipesissä.

Takaisinsaantiperusteita on melko paljon. Useimmin peräytyviä oikeustoimia ovat velan maksut. Erityisen tarkastelun alla ovat viimeisen kolmen kuukauden aikana tehdyt maksut. Määräaika lasketaan pääsääntöisesti siitä päivästä taaksepäin, jona konkurssihakemus tuli vireille. Velan maksun takaisinsaantiperusteita ovat pesän varoihin nähden huomattava maksu, ennenaikainen maksu ja maksu epätavallisella maksuvälineellä. Näille takaisinsaantiperusteille on tyypillistä se, että peräytyminen voi tapahtua, vaikka velkoja ei ole millään tavalla vaikuttanut velan maksun tapahtumiseen. Jos takaisinsaannin kriteerit täyttyvät, velkoja joutuu palauttamaan saamansa maksun konkurssipesään.

Jos velan maksun saajana on velallisyritykselle läheinen taho, edellä mainittu kolmen kuukauden ns. kriittinen aika pitenee tietyin edellytyksin jopa kahteen vuoteen.

Muita takaisinsaantiperusteita ovat muun muassa lahjan tai lahjanluontoisen sopimuksen peräytyminen sekä kohtuuttoman suuren palkan tai muun etuuden peräytyminen. Näissä tarkasteluajanjakso on yksi vuosi taaksepäin ja läheisten tahojen osalta eräin edellytyksin kolme vuotta taaksepäin hakemuksen vireilletulosta.

Erityisten takaisinsaantiperusteiden lisäksi on olemassa yleinen takaisinsaantiperuste. Sen soveltaminen edellyttää sopimatonta menettelyä, joka johtaa maksukyvyttömyyteen tai eräissä tilanteissa ylivelkaisuuteen tai sitä, että velallinen oli jo sopimatonta menettelyä toteutettaessa valmiiksi maksukyvytön tai ylivelkainen. Lisäksi edellytetään, että oikeustoimen toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton. Määräaika tässä on viisi vuotta, mutta läheistahojen välinen oikeustoimi voi perääntyä, vaikka siitä olisi kulunut enemmänkin aikaa. Takarajaa ei ole.

Takaisinsaantiperusteiden selvittämisen lisäksi pesänhoitajan on tarvittaessa tehtävä rikosilmoitus, mikäli on syytä epäillä velallisen syyllistyneen esimerkiksi kirjanpitorikokseen tai velallisen rikokseen. Yhtiömuotoisten yritysten konkursseissa pesänhoitajan tarkastelun kohteena on myös yhtiölainsäädännön noudattaminen.

Matti Kökkö

osakas, asianajaja