Muutoksia yrityskiinnitysten arvon määrittämiseen yrityssaneerauksessa
Korkein oikeus antoi vuoden 2015 alussa kaksi ennakkoratkaisua, jotka koskivat yrityskiinnitysten arvostamista yrityssaneerauksessa. Ratkaisut käsittelivät mm. yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden arvon määrittämistä ja yrityskiinnitykseen perustuvan vakuusvelan määrää yrityssaneerauksessa. Vakuusvelan määrää ei voida yrityssaneerauksessa alentaa ilman velkojan suostumusta toisin kuin tavallisen saneerausvelan määrää. Yrityskiinnitysvelkojan saatava on yrityssaneerauksessa vakuusvelkaa ainoastaan siltä osin kuin vakuuden arvo riittää kattamaan saatavan. Muilta osin vakuudenhaltijan saatava on tavallista saneerausvelkaa, jonka määrää voidaan alentaa.
Käytäntö yrityskiinnitysten arvostamisessa on ennen ennakkoratkaisujen antamista ollut vaihtelevaa. Yleisesti käyttöomaisuuden arvostamiseen on yrityssaneerauksessa käytetty going concern -arvoa. Sillä tarkoitetaan arvoa, joka omaisuudella olisi liiketoiminnan jatkuessa entisellään. Yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä tehtävässä konkurssivertailussa yrityskiinnitysten arvoksi on puolestaan katsottu odotettavissa oleva myyntihinta vähennettynä rahaksimuuttokustannuksilla. Edellä mainituissa ennakkotapauksissa käsitellyissä saneerausohjelmaehdotuksissa yrityskiinnitysten realisointiarvo konkurssissa oli määritelty huomattavasti going concern -arvoa pienemmäksi.
Korkeimman oikeuden ratkaisujen mukaan määritettäessä yhtiön omaisuuden arvoa vertailukohdaksi tulisi ottaa saneerauksen vaihtoehtona oleva todennäköisin realisointitapa, joka on yleensä konkurssi. Omaisuuden arvoa määritettäessä sekä saneerausohjelmassa että konkurssivertailussa voidaan käyttää myös arvoa, joka omaisuudesta saataisiin, mikäli se myytäisiin osana toimivaa kokonaisuutta. Tämä edellyttää kuitenkin, että tällaista myyntitapaa voidaan pitää todennäköisenä realisointivaihtoehtona. Lisäksi omaisuus tulisi joka tapauksessa arvostaa samalla tavoin sekä saneerausohjelmassa että konkurssivertailussa. Toisin sanoen vakuutta ei voida arvostaa saneerausohjelmassa korkeampaan arvoon vain sen perusteella, että vakuusarvon määritys tehdään velallisen yritystoiminnan jatkamiseen tähtäävän yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä.
Uusi linjaus merkitsee useissa tapauksissa yrityskiinnitysvelkojien aseman muuttumista siten, että aiempaa suurempi osa veloista katsotaan tavalliseksi saneerausvelaksi. Tämä osaltaan vähentää yrityskiinnitysvelkojien erityisasemaa suhteessa tavallisiin velkojiin.
