Oikeussalin symboliikkaa
Symboli on tunnusmerkki tai vertauskuva, joka edustaa jotakin abstraktia asiaa. Symboleja löytyy joka puolelta ympäriltämme. Esimerkiksi liikennemerkit ovat symboleja. Vaikka emme välttämättä tule asiaa ajatelleeksi, myös tuomioistuinten, lainsäädännön tai ylipäätään oikeudenkäytön yhteydessä esiintyy erilaisia symboleja. Yhtäältä monilla symboleilla on vakiintunut tulkinta, mutta ne voivat myös edustaa eri ihmisille hieman eri asioita. Toisaalta useilla symboleilla voi olla monia tulkintoja. Seuraavassa muutamia oikeudenkäyttöön liittyviä symboleja ja niiden eräitä tulkintoja.
Valaraamattu. Vuoteen 2015 saakka todistajilla oli mahdollisuus vannoa todistajanvalansa käsi Raamatulla. Koska Raamattua pidetään pyhänä kirjana, valan vannominen tällä tavoin antoi valalle juhlavuutta ja sitovuutta – vannottiinhan vala Jumalan nimeen. Myös eräillä viranhaltijoilla on ollut tai on edelleen mahdollisuus vannoa virkavalansa käsi Raamatulla.
Joku muistaa ehkä nähneensä ns. vihreän lakikirjan selkämyksessä miekan ja vaa’an. Ne ovat perinteisesti olleet oikeuden symboleja. Samoihin symboleihin voi törmätä oikeuden jumalattaren (roomalaisessa mytologiassa Justitia ja kreikkalaisessa Themis) kädessä. Oikeassa kädessään Justitialla on miekka, joka symboloi mm. tuomiota; vasemmassa kädessään Justitalla on vaaka, jolla on usein viitattu kohtuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Miekkaa voidaan pitää hengen aseena, kun etsitään totuutta ja puolustetaan sitä. Miekka kuvaa myös voimaa, suojelusta, auktoriteettia, valppautta ja valtaa. Se muistuttaa rangaistuksesta sekä järjen ja oikeuden voimasta, jota voidaan käyttää ihmistä vastaan tai hänen puolestaan. Vaaka voi kuvata ihmisen ja yhteiskunnan välisten tarpeiden suhdetta sekä eri ihmisten välisten etujen tasapainoa sekä sitä, että tuomarin on tarkkaan punnittava todistelua ja sen perusteella päätettävä, onko esim. kanne tullut toteennäytetyksi.
Kolmas Justitian symboli on silmät peittävä side. Sillä voidaan kuvata objektiivisuutta ja puolueettomuutta. Tuomari ei saa ratkaisua antaessaan antaa ennakkoluulojensa vaikuttaa ratkaisun sisältöön. Side kuvaa myös sitä, että oikeus ei näe keitä osapuolet ovat vaan henkilöllisyydestään riippumatta osapuolet ovat tasa-arvoisia.
Justitian patsas sijaitsee usein jossakin ylhäällä tai korkealla paikalla. Tällä kuvataan Justitian asemaa välittäjänä jumalallisen ja maallisen lain välissä. Raskaan rockin ystävät muistavat varmasti nähneensä Justitian myös Metallica-yhtyeen neljännen studioalbumin (…And Justice for All) kannessa.
Symboleista puhuttaessa on syytä mainita myös Walter Runebergin Lex/Patria-veistos, joka on laillisuuden vertauskuva. Veistokseen on kuvattu Suomen leijona, miekka ja perustuslain kilpi sekä Suomi-neito puolustamassa Suomen lakia. Veistos löytyy mm. Säätytalosta ja Tasavallan presidentin linnasta.
Suomessa tuomareilla ei ole peruukkia tai viittaa, mutta eräissä maissa ne ovat vielä käytössä, vaikkakin vähenevässä määrin. Peruukki kuvaa mm. anonymiteettia. Voisi ajatella, että tällöin tuomari on nimenomaan tuomari, ei tietty henkilö. Peruukin ja viitan avulla luotu yhtenäinen asu voi merkitä myös sitä, että syyttäjä, puolustusasianajaja ja tuomari ovat oikeussalissa keskenään tasa-arvoisessa asemassa. Peruukilla ja viitalla on joskus viitattu myös valtaan/auktoriteettiin ja oikeuden kunnioittamiseen. Voi toki olla niinkin, että viitan ja peruukin vuoksi tuomareita tai asianajajia on vaikeampi tunnistaa oikeussalin ulkopuolella, kun he esiintyvät ilman peruukkia ja viittaa.
Niin ikään joissakin valtioissa ja tuomioistuimissa oikeuden puheenjohtajalla on nuija. Nuija on virka-aseman symboli. Näin ollen se kuvaa auktoriteettia ja oikeutta toimia puheenjohtajana. Tuomioistuinten lisäksi sitä käytetään erilaisten kokousten puheenjohtajien välineenä vahvistaa, ”nuijia” päätökset tehdyiksi. Nuijan terävä kopaus vangitsee läsnäolijoiden huomion ja näin sillä voidaan saada aikaan järjestystä. On myös arveltu, että nuija ja sen käyttö juontaisivat juurensa aina ukkosenjumala Thorin vasaraan.
