1.10.2019

Teemaprekluusiosta

Rovaniemen hovioikeus on käsitellyt otsikkoasiaa ratkaisussaan 2019:1. Kantaja oli vaatinut vastaajayhtiöltä vahingonkorvausta epäonnistuneesta huoltotyöstä. Vastaaja kiisti kanteen todeten, ettei se edes ollut yrittänyt tehdä puheena olevaa huoltotyötä. Käräjäoikeudessa kuultiin kahta todistajaa, joiden kertomusten perusteella kanne katsottiin toteen näytetyksi, toisin sanoen vastaajayhtiön katsottiin suorittaneen epäonnistuneen työn ja aiheuttaneen kantajalle vahinkoa.

Vastaaja valitti hovioikeuteen vaatien kanteen hylkäämistä vedoten käräjäoikeudessa tapahtuneeseen menettelyvirheeseen, siihen, että todistajia oli kuultu muista kuin heille ilmoitetuista todistusteemoista. Valittaja vaati, että todistajien todistusteemojen ulkopuolella antamat kertomukset tuli rinnastaa uuden todisteen esittämiseen ja näin ollen jättää huomioimatta.

Hovioikeus on ratkaisunsa perusteluissa todennut teemaprekluusion tarkoittavan kysymystä, voidaanko todistajaa kuulla seikasta, josta häntä ei ole nimetty todistamaan. Lisäksi hovioikeus on todennut, että todistajat ovat käräjäoikeuden pääkäsittelyssä kertoneet seikasta, josta heitä ei alun perin oltu nimetty todistamaan. Edelleen hovioikeus on todennut, että oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 9 §:n 2 momentin sanamuodon mukaan prekluusio koskee ainoastaan todisteita, ei todistuskeinoja eikä sitä, mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen. Vielä hovioikeus on viitannut siihen, että oikeuskirjallisuuden kanta on ollut enintään teemaprekluusion rajoitettu noudattaminen tietyissä erityistilanteissa.

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos onkin ollut se, että se on hylännyt valituksen katsoen, ettei käräjäoikeus ollut perustanut ratkaisuaan prekludoituneeseen todistusteemaan.

Jussi Ojala

osakas, asianajaja