19.4.2016

Tietoyhteiskuntakaari

Avasin lakikirjan löytääkseni aiheen kirjoittamiselle. Totta se on, käytän edelleen lakikirjaa. Kirja aukesi sivulta 610, joka alkoi Tietoyhteiskuntakaaren 65 §:llä. On siinäkin säädöksellä nimi. Kenenköhän kuningasideasta nimi on syntynyt? Ja mikä muotivillitys on lain sijasta nimetä säädös kaareksi? Menneiltä ajoilta ovat kyllä peräisin ja vieläkin niminä käytössä Perintökaari, Maakaari, Kauppakaari ja Oikeudenkäymiskaari. Niin ja vuonna 2007 Ulosottolakikin muuttui takaisin Ulosottokaareksi.

Kaarilla on historialliset juurensa Ruotsin vallan ajoilta. Vuoden 1734 laissa oli yhdeksän pääosaa, jotka oli nimetty kaariksi. Edellä jo mainittujen lisäksi oli olemassa Naimiskaari, Rakennuskaari, Rikoskaari ja Rangaistuskaari. Tietoyhteiskunnasta ei syystä tai toisesta silloin kaarta ollut.

Joudun tunnustamaan seuraavani aikaani niin huonosti, että en tiennyt Tietoyhteiskuntakaaren olemassaolosta.  Se on tullut voimaan 1.1.2015 ja pykäliä on yhteensä 352. Olen siis ollut autuaan tietämätön melko monestakin säännöksestä.

Säädös alkaa varsin epäloogisesti. Ensimmäisen luvun otsikko kuuluu: ”Lain tavoitteet ja määritelmät”. Säädöksen sisällä siis puhutaankin laista eikä säädöksen nimen mukaisesti kaaresta. Ei taidakaan olla turhaa huutelua, että lainvalmistelun taso Suomessa on laskenut.

Mikä sitten ensimmäisen luvun mukaan on lain (kaaren) tavoite? No, tavoite on edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. Tavoitteena on lisäksi turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö sekä edistää kilpailua ja varmistaa, että viestintäverkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Tavoitteena on myös turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyydensuojan toteutuminen.

Äkkiseltään tavoitteet vaikuttavat melko kunnianhimoisilta ja sellaisilta, että niiden toteutuminen on varsin paljon – etten sanoisi ratkaisevasti ­­–­ kiinni alan toimijoista eikä niinkään laista.

Tämä on muutenkin uutta lainsäädäntötekniikkaa. Ei laeissa ennen mainittu tavoitteista mitään. Miten lakiin esimerkiksi kirjattaisiin Avioliittolain tavoite? Tai Rikoslain? Ennen vanhaan lain esitöissä saatettiin mainita lain tavoitteista. Tosiasiassa yleensä olisi riittänyt viittaus siihen, että laki on soveltuvin osin kopioitu Saksasta tai Ruotsista.

Kaaria on tulossa lisää. Aamun uutisissa mainittiin valmisteilla oleva Liikennekaari, joka on kuulemma laaja uudistus. Onkohan jatkossa enää lainkaan käyttöä laeille? Eikö suoraviivaisia sääntelyn kohteita enää ole, kun kaikki ovat kaaria? Minulle riittäisi Riemukaari, sateenkaari ja Kaari Utrio.

Ai niin, oikea vastaus edellisen blogini kysymykseen on Lee Remick. 

Matti Kökkö

osakas, asianajaja