Tyhjä vuokramökki – käyttämättä vai omistajan käytössä?
Yhtiön omistuksessa olevat vapaa-ajan asunnot ja veneet ovat perinteisesti olleet yleisiä kiistanaiheita verotarkastusten yhteydessä. Monelle yhtiölle ja yhtiöiden omistajille on tullut ikäviä yllätyksiä, kun yhtiön omistama lapinmökki tai muu vastaava vapaa-ajan huvituksia mahdollistava omaisuus on johtanut peitellyn osingonjaon verotukseen ja siten lisäveroihin yhtiölle ja osakkaille. Taustalla tässä on verottajan tapa jakaa yhtiön omistaman mökin käyttö yhtiön ja sen osakkaiden välillä.
Yhtiön omistaman mökin tyhjänä oleminen on voinut aiheuttaa lisäveroja osakkaille. Jos yhtiö ei ole aktiivisesti ja todistettavasti pyrkinyt vuokraamaan mökkiä ulkopuolisille, katsoo verottaja lähtökohtaisesti, että mökki on ollut osakkeenomistajan käytössä myös sellaisina aikoina, jolloin mökki on tyhjillään. Osakkaan tulisi maksaa yhtiölle tyhjistä viikoista käypää vuokraa tai tällainen etu tulisi käsitellä osakkaan saamana etuna. Jos näin ei ole menetelty, on tyhjä mökki verotettu osakkaalla peiteltynä osingonjakona. Ja vastaavasti yhtiö on voinut vähentää verotuksessa mökin kustannuksista verotuksessa vain sen suhteellisen osuuden, jolloin mökki on ollut vuokrattuna ulkopuoliselle.
Lapinmökkien verokohtelu sai uutta ohjeistusta, kun KHO otti viime elokuussa kantaa yksityishenkilön omistaman mökin verotukseen. Kyseisessä tapauksessa yksityishenkilö oli alun perin käyttänyt hiihtokeskuksen lähellä sijaitsevaa mökkiä yksinomaan itse. Muutamien vuosien yksityiskäytön jälkeen hän oli tehnyt ammattimaisen välittäjän kanssa sopimuksen mökin välittämisestä vuokrattavaksi. Mökki oli vuokrattavissa välittäjän varausjärjestelmän kautta ja mökin omistajan oli myös käytettävä tätä varausjärjestelmää varatessaan mökin omaan käyttöönsä. Näin toteutettunakaan vuokraustoiminta ei vakuuttanut verottajaa.
Vuonna 2012 mökki oli ollut vuokrattuna 105 vuorokautta ja omistaja oli käyttänyt mökkiä itse 70 vuorokautta. Muun osan vuodesta mökki oli tyhjillään. Verottaja kuitenkin hyväksyi vuokratulojen vähennykseksi vain sen osan kuluista, joka vastasi niitä päiviä, jolloin mökki oli vuokrattuna. Tyhjillään olo kuului siis verottajan mielestä rinnastaa omistajan omaan käyttöön, vaikka mökki oli koko tyhjillään olon ajan ollut vapaasti ulkopuolisten varattavissa varausjärjestelmässä. Hallinto-oikeus oli verottajan kanssa samaa mieltä ja perusteli ratkaisuaan mm. sillä, että mökki oli alun perin hankittu omistajan yksityiskäyttöön ja mökki oli olisi ollut omistajansa varattavissa tyhjillään oloaikanakin.
KHO kuitenkin päätyi verovelvollisen kannalle. KHO totesi, ettei mökin alkuperäisellä hankintatarkoituksella ole merkitystä ja asiassa kuuluu tarkastella sitä, missä käytössä mökki on ollut kyseisenä vuotena. KHO katsoi, että mökkiä oli käytetty pääasiassa tulonhankkimistoiminnassa ja kuluista sekä poistoista vähennyskelpoista oli myös se osa, joka vastasi päiviä, jolloin asunto oli verovuoden aikana ollut tyhjillään.
