10.2.2021

Uusi konkurssilain väliaikaismuutos astui voimaan 1.2.2021

Suomen ensimmäisestä todetusta koronavirustartunnasta on kulunut yli vuosi. Sittemmin covid-pandemialla on ollut moniulotteisia vaikutuksia yksilöiden ohella yritysten toimintaan. Joillakin toimialoilla epidemian käynnistämä kriisi on koettelut yrityksiä rajusti. Maksuvaikeuksiin ajautuneita yrityksiä on pyritty suojaamaan muun ohella väliaikaisin lainsäädäntömuutoksin. Konkurssilakia koskevat koronapoikkeukset ovat olleet voimassa viime toukokuusta asti. Muutokset ovat merkittävästi rajoittaneet velkojien mahdollisuutta hakea velallisyrityksiä konkurssiin. 1.2.2021 voimaan tulevalla uudella konkurssilain muutoksella aiemmin väliaikaisesti poistettu maksukyvyttömyysolettama otetaan jälleen käyttöön – tällä kertaa velallisen eduksi muutettuna.

Konkurssiin asettaminen edellyttää, että velallinen on maksukyvytön. Konkurssilain mukaan maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Laissa säädetään maksukyvyttömyysolettamista, joiden täyttyessä velallista on pidettävä maksukyvyttömänä, ellei toisin osoiteta.

Velkojan hakiessa velallista konkurssiin velallista on pidettävä maksukyvyttömänä, jos 1) velallinen on lakkauttanut maksunsa, 2) ulosotossa on konkurssihakemuksen tekemistä edeltävän kuuden kuukauden aikana ilmennyt, ettei velalliselta kerry varoja saatavan täydeksi suorittamiseksi, tai 3) velallinen ei viikon kuluessa velkojan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. 

Edellä kohdassa 3 tarkoitettu konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama, joka on olettamista selvästi käytetyin, poistettiin konkurssilakia koskevalla väliaikaisella lakimuutoksella käytöstä 31.1.2021 asti (ks. kirjoituksemme aiheesta täältä ja täältä). Helmikuun alusta alkaen on konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama jälleen käytössä, mutta sitä on muutettu velallisen eduksi. Velallisen voidaan olettaa olevan maksukyvytön vasta, kun velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut vaadittua saatavaa. Lakimuutos on voimassa 30.9.2021 asti.

Vaikka maksukyvyttömyysolettaman lievennystä voidaan pitää tärkeänä siirtymävaiheena ennen palaamista normaalitilaan, pidän lakimuutoksen käytännön merkitystä vähäisenä. Kuten lainvalmistelun yhteydessä on tunnistettu, normaaliolosuhteissa maksukehotuksen määräajan pidentäminen ei käytännössä juurikaan muuta velallisen tilannetta. Velkojan on tehtävä konkurssihakemus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun määräaika velan maksamiselle on päättynyt. Tavallisesti velkojat pyrkivät vielä maksukehotuksen tiedoksiannon jälkeenkin neuvottelemaan velallisen kanssa erilaisista maksujärjestelyistä. Onkin käytännössä tavallista, että konkurssihakemus tehdään vasta lähempänä kolmen kuukauden määräajan päättymistä, ei heti maksukehotuksen erääntymisen jälkeen.

Lisäksi keskusteluissa ei tule unohtaa velkojien näkökulmaa. Siinä, missä on tärkeää turvata koronavirustilanteen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneille yrityksille kohtuullinen maksuaika, on huomioon otettava myös velkojien oikeus periä saatavaansa mahdollisimman tehokkain keinoin. Rajoitukset ovat olleet voimassa jo useita kuukausia, jona aikana myös sellaiset yritykset, joiden maksukyvyttömyydellä ei ole yhteyttä koronavirustilanteeseen, ovat entisestään velkaantuneet erityisesti julkisoikeudellisille velkojilleen. Konkurssin alkaminen on tällaisille velkojille usein ainoa keino saada lisävelkaantuminen päättymään.