22.6.2021

Varhainen yrityssaneeraus

Oikeusministeriön työryhmä on ehdottanut tehtäväksi muutoksia lakiin yrityksen saneerauksesta (47/1993). Muutosehdotusten takana on vuonna 2022 voimaan tuleva Euroopan maksukyvyttömyysdirektiivi (Direktiivi (EU) 2019/1023) ja sen täytäntöönpaneminen Suomessa.

Maksukyvyttömyysdirektiivillä pyritään parantamaan yritysten mahdollisuutta päästä riittävän aikaisessa vaiheessa nopeaan ja kustannuksiltaan kohtuulliseen saneerausmenettelyyn. Tämän tavoitteen edistämiseksi Suomenkin lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi niin kutsuttu varhaisen vaiheen saneerausmenettely. Varhaiseen saneerausmenettelyyn voisi hakeutua velallinen, joka ei ole vielä maksukyvytön, vaan jota vasta uhkaisi maksukyvyttömyys.

Lakiin lisättäväksi ehdotetun varhaisen saneerausmenettelyn ohella laissa säilyisi edelleen nykymuotoinen saneerausmenettely, jota muutoksen jälkeen kutsuttaisiin perusmuotoiseksi yrityssaneeraukseksi. Hakeutuminen perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn säilyisi muutoin ennallaan, mutta uhkaavan maksukyvyttömyyden perusteella voitaisiin aloittaa vain uusi varhainen saneerausmenettely. Mikäli kesken varhaisen saneerausmenettelyn kävisi ilmi, että yritys onkin jo maksukyvytön, yritys voisi siirtyä perusmuotoiseen yrityssaneeraukseen. Selvittäjää ei tässä välissä tarvitsisi vaihtaa, vaan sama selvittäjä voisi toimia niin yrityksen varhaisessa saneerausmenettelyssä kuin perusmuotoisessa menettelyssä.

Varhaiseen saneerausmenettelyyn pääsemistä helpotettaisiin siten, että menettelyn aloittamiselle olisi laissa vähemmän esteperusteita kuin perusmuotoisessa saneerauksessa. Vain velallinen itse voisi hakeutua varhaiseen saneerausmenettelyyn. Velkojat voisivat siis ilman velallisen myötävaikutusta hakea ainoastaan perusmuotoista saneerausmenettelyä.

Varhaisessa saneerausmenettelyssä ei automaattisesti määrättäisi yrityksen saneerauksesta annetun lain 4 lukuun sisältyviä kieltoja, vaan kiellot määrättäisiin aina erikseen. Teknisesti tämä olisi kuitenkin tarkoitus toteuttaa laissa siten, että pääsääntönä olisi kuitenkin kieltojen määrääminen. Kieltoja ei määrättäisi vain silloin, jos ne eivät olisi tarpeen tai velallinen pyytäisi, ettei kieltoja määrättäisi. Suurin muutos kuitenkin koskisi kieltojen kestoa. Kiellot olisivat voimassa vain kolmen kuukauden ajan ja niiden voimassaoloa voitaisiin hakemuksesta jatkaa enintään 12 kuukauteen saakka. Toisaalta, jotta maksukyvyttömyyden tavoite nopean saneerausmenettelyn edistämisestä täyttyisi, ei varhaisen saneerausmenettelyn olisi tarkoitus kestääkään 12 kuukautta kauempaa.

Hallituksen esitys asiasta eduskunnalle olisi tarkoitus antaa syysistuntokauden lopussa 2021. Itse lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan keväällä 2022 ja viimeistään 17.7.2022, milloin myös maksukyvyttömyysdirektiivin olisi tarkoitus tulla viimeistään voimaan.

Niina Uski

juristi