17.4.2024

Verovapaa käyttöomaisuusosakkeen myynti – uusia ratkaisuja KHO:lta

Verovapaat käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset

Verovapaa käyttöomaisuusosakkeiden myynti on usein kiinnostava aihe osakkeita myyville tai myyntiä harkitseville yhtiöille. Yrityskauppatilanteessa tämä verovapaan luovutuksen mahdollisuus kun on usein rahallisesti varsin merkittävä seikka. Korkein hallinto-oikeus antoi hiljattain kolme uutta ratkaisua tähän teemaan liittyen. Ratkaisut toivat osittain lisävaloa tulkintaan, mutta selvä tämä kokonaisuus ei vieläkään ole.

Myyjänä oleva yhtiö voi tietyissä tilanteissa myydä osakkeita verovapaasti. Tämän edellyttää, että:

  • osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen
  • osakkeet on omistettu yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ja omistusosuus on vähintään 10 %
  • myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö ole kiinteistöyhtiö tai asunto-osakeyhtiö
  • kohdeyhtiö on suomalainen, EU-alueelle sijoittunut tai sellaisesta maasta, jonka kanssa Suomella on voimassa verosopimus.

Mikäli nämä elinkeinotuloverolain mukaiset edellytykset täyttyvät, osakkeiden luovutusvoitto on myyjälle verovapaata tuloa. Ja vastaavasti on hyvä havaita, että mahdollinen luovutustappio on näissä tilanteissa vähennyskelvoton meno.

Verovapauden kaikkien kriteerien täyttyminen on syytä selvittää tarkasti, mutta useimmiten pohdittavaksi näistä tulee etenkin kysymys siitä, kuuluvatko osakkeet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen. Käyttöomaisuudeksi on perinteisesti katsottu sellaiset osakkeet, joiden pitkäaikainen omistus palvelee omistajan omaa elinkeinotoimintaa. Käytännössä käyttöomaisuusluonnetta on yleensä arvioitu myyjän ja kohdeyhtiön välisen toiminnallisen yhteyden kannalta. Kun tällainen esimerkiksi hallinnosta, keskinäisestä liikevaihdosta ja muista seikoista muodostuva yhteys on riittävän vahva, osakkeita on vakiintuneesti pidetty käyttöomaisuutena.

KHO:n viimeisimmät päätökset

Verotus- ja oikeuskäytäntö ei ole ollut käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapauden osalta aina täysin yhtenäistä taikka ennakoitavaa. KHO antoi nyt samaan aikaan kolme tähän teemaan liittyvää päätöstä. Tällä on varmasti pyritty selkeyttämään tulkintoja, mutta vaikka ratkaisut osaltaan linjaavat tulkintaa, herättävät ne valitettavasti samalla uusiakin kysymyksiä.

Osakkeiden luonne käyttöomaisuutena tulisi KHO:n linjausten myötä ratkaista ennen kaikkea sen perusteella, miten myydyt osakkeet ovat palvelleet myyjän omaa elinkeinotoimintaa. Lisäksi päätösten perusteella merkittävää voi olla se, millaiset (liiketaloudelliset) syyt ovat omistusrakenteen syntymisen taustalla. Uusista ratkaisuista päätökset KHO 2024:41 ja KHO 2024:42 käsittelevät tapauksia, joissa taustalla on osakevaihto. KHO käsitteli tapauksissa käyttöomaisuusosakekysymystä useiden eri kriteerien näkökulmista ja päätyi ratkaisemaan asiat keskenään eri tavoin. Ratkaisussa KHO 2024:43 käsitellään muun muassa ns. strategisen omistuksen käsitettä ja sen vaikutusta käyttöomaisuusosakearviointiin. Ratkaisu KHO 2024:43 vaikuttaisi olevan yhteneväinen sen aiemmin noudatetun linjauksen kanssa, jonka mukaan käyttöomaisuustulkinta voi perustua pelkän emoyhtiön omaa liiketoimintaa laajempaan koko konsernin toiminnan arviointiin.

Uudet ratkaisut vaikuttaisivat vähentävän aiemmin korostetun toiminnallisen yhteyden merkitystä. Sen sijaan keskeisintä on pyrkiä hahmottamaan se, miten kohdeyhtiön osakkeiden omistaminen palvelee tai on palvellut myyjän toimintaa. Tältä osin törmää usein pohdintoihin siitä, miten keskeinen merkitys myyjäyhtiöllä on ollut kohdeyhtiön toiminnan kannalta, mutta käyttöomaisuusosakeharkinnassa tarkastelukulman tulisi olla ensisijaisesti myyjäyhtiön toiminnasta lähtevä. Tämä korostuu näiden uusien ratkaisujen myötä. Ratkaisut antavat aiheen aiempaa korostuneemmin selvittää myös sitä, että omistusrakenteelle on olemassa liiketaloudelliset perusteet.

Mikäli käyttöomaisuusosakkeiden verovapaan luovutettavuuden edellytykset ja tulkinta ovat ajankohtaisia, kannattaa näihin uusiin ratkaisuihin tutustua tarkemminkin. Lisäksi nämä on hyvä huomioida, mikäli konsernissa on toimintoja suunniteltu aiemmin vallinneen verotuskäytännön näkökulmasta. Ratkaisut toivat muutoksia aiempiin tulkintoihin ja nyt kannattaakin selvittää, onko toimintojen organisoinnissa jotakin päivitettävää näiden uusien tulkintalinjausten myötä, jotta myöhemmin mahdollisesti käyttöomaisuusosakkeita myytäessä ei tule yllätyksiä vastaan muuttuneiden tulkintojen takia.

Iiro Hollmén

osakas, asianajaja