16.5.2024

Voiko työnantaja jättää tarjoamatta työntekijälle ensimmäistä tarjolle tulevaa työtä? (KKO 2024:24)

Korkein oikeus on katsonut tuoreessa ennakkoratkaisussaan KKO 2024:24, ettei työnantaja rikkonut työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työntarjoamisvelvollisuutta jättäessään tarjoamatta irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle ensimmäistä yhtiössä tarjolle tullutta työntekijälle soveltuvaa työtä.

Mistä asiassa oli kyse?

Yhtiö oli ilmoittanut tammikuussa 2015, että se tulee irtisanomaan kaikki Malmin lentokentän lennonjohtajat myöhemmin täsmentyvänä ajankohtana Malmin lentokentän lakkauttamisen vuoksi.

Irtisanomisuhan alainen työntekijä oli hakenut syksyllä 2015 yhtiössä tarjolle tulleisiin lennonjohtajan tehtäviin Helsinki-Vantaan lentoasemalle, joihin hän oli soveltuva, ja jotka sijaitsivat hänen työsopimuksensa mukaisella työntekoalueella. Työntekijä ei kuitenkaan tullut valituksi kyseisiin tehtäviin. Myöhemmin kesällä 2016 työntekijän työsuhteen edelleen jatkuessa yhtiö oli tarjonnut työntekijälle vastaavaa työtä Tampere-Pirkkalan lentoasemalta, jonka työntekijä oli ottanut vastaan.

Työntekijä katsoi, että yhtiö oli menetellyt työsopimuslain vastaisesti, koska yhtiö ei ollut tarjonnut irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle lennonjohtajan työtä Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Miten asia ratkaistiin?

Korkein oikeus totesi ensinnäkin, että yhtiöllä oli syksyllä 2015 ollut Malmin lentokentän lakkaamisen vuoksi tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet, ja lennonjohtajana työskennellyt työntekijä on ollut irtisanomisuhan alainen siitä huolimatta, että hänen työsuhdettaan ei ollut vielä irtisanottu.

Toiseksi korkein oikeus totesi, että työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 §:stä ei löydy tukea sellaiselle tulkinnalle, jonka mukaan työnantajan tulisi tarjota irtisanomisuhan ja työn tarjoamisvelvollisuuden alaiselle työntekijälleen ajallisesti ensimmäistä mahdollista työpaikkaa, joka vastaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettua työtä. Näin ollen yhtiöllä on ollut oikeus valita, tarjoaako se irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle irtisanomisen vaihtoehtona ensimmäisenä vapautuvaa tehtävää vai myöhemmin ennen työsopimuksen päättämistä jotain muuta työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettua tehtävää. Yhtiö ei siten ollut menetellyt työsopimuslain vastaisesti pelkästään sillä perusteella, että se oli jättänyt tarjoamatta työntekijälleen ajallisesti ensimmäistä vapautuvaa työpaikkaa, johon työntekijä olisi ollut sijoitettavissa.

Korkein oikeus korosti ratkaisussaan työnantajaa velvoittavan lojaliteettiperiaatteen huomioon ottamista. Yhtiön menettelyä arvioidessa korkein oikeus arvioi sitä, miten yhtiö on ottanut työtä tarjotessaan huomioon työntekijän perustellut edut. Korkein oikeus katsoi, että yhtiöllä on ollut hyväksyttävä peruste jättää tarjoamatta työntekijälle ensimmäistä vapautuvaa työtä, ja valita siihen hakijoiden joukosta parhaaksi katsomansa, vaikka irtisanomisuhan alainen työntekijä olisi tähän ensimmäiseen vapautuneeseen työhön soveltunut ja vaikka se olisi ollut työntekijälle selvästi parempi kuin myöhemmin tarjottu työ. Korkeimman oikeuden mukaan yhtiön menettely on ollut hyväksyttävää, koska ensimmäinen työ olisi ollut vaativampaa kuin irtisanomisuhan alaisen työntekijän siihen asti tekemä työ, eikä myöhemmin tarjottu työ ollut työntekijälle työmatkaltaan kohtuuton ja se on vaativuudeltaan ja palkkaukseltaan merkinnyt työntekijälle joka tapauksessa työuralla etenemistä.

Mitä ratkaisusta seuraa?

Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan työnantajalla on oikeus asiallisin perustein valita, mitä työtä se irtisanomisen vaihtoehtona tarjoaa, jos työnantajalla on tarjota työntekijälle useita eri tehtäviä, jotka kaikki ovat työntekijälle soveltuvia. Ratkaisun perusteella työnantaja voisi siis jättää ensimmäisen soveltuvan työmahdollisuuden tarjoamatta, mikäli sillä olisi tiedossa muita avoimeksi tulevia työmahdollisuuksia joko irtisanomisuhan hetkellä tai viimeistään irtisanomisajan aikana, jotka kuuluvat työntarjoamisvelvollisuuden piiriin.

Ratkaisussa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, mitä jos työnantaja arvioi tilanteen työn tarjoamatta jättämisen hetkellä väärin, eikä muuta soveltuvaa työtä tulekaan tarjolle irtisanomisaikana. Tällaisessa tilanteessa asian arvioinnissa annettaisiin todennäköisesti merkitystä erityisesti sille, onko työnantaja tosiasiassa arvioinut muuta soveltuvaa työtä myöhemmin tulevan vai onko arvio ollut jo alun alkaen esimerkiksi epätodennäköinen.

On siis tärkeää, että työnantaja ymmärtää työn tarjoamatta jättämiseen ja mahdollisesti uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvät riskit ennen toisen työntekijän irtisanomista.

Mainittakoon vielä myös se, että ratkaisussa annetut oikeusohjeet ja periaatteet soveltuvat työn tarjoamiseen myös irtisanomisen jälkeen, vaikka edellä mainitussa tapauksessa varsinaista irtisanomisprosessia ei ollut vielä edes aloitettu.