Välimiesmenettelystä ja välimiesmenettelylain uudistustarpeesta
Oikeusministeri Antti Häkkänen kertoi viime viikon perjantaina Asianajajapäivässä, että nykyinen välimiesmenettelylaki kaipaa päivitystä, ja sen vuoksi ollaan käynnistämässä lain uudistaminen. Tavoitteena olisi saada Suomeen kansainvälisten standardien mukainen välimiesmenettelylaki. Tämä olisi nyt ajankohtaista, koska välimiesmenettelyn suosio on kansainvälisesti kasvanut ja Suomen kannalta olisi tärkeää saada houkuteltua myös kansainvälisiä liike-elämän riitoja ratkaistavaksi suomalaiseen välimiesmenettelyyn. Tällä nähtäisiin olevan yhteiskunnan kannalta positiivisia taloudellisia vaikutuksia.
Mutta minkä vuoksi kannattaisi valita välimiesmenettely, kun menettelyn kustannuksista ja välimiesten suurista palkkioista varoitellaan? Välimiesmenettelyllä on itseasiassa monia positiivisia puolia tavalliseen oikeudenkäyntiin verrattuna. Alla olen nostanut esille näitä näkökulmia:
- Käsittely on nopeampaa kuin yleisissä tuomioistuimissa. Keskuskauppakamarin sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä tuomio on annettava korkeintaan yhdeksässä kuukaudessa ja nopeutetussa menettelyssä korkeintaan kolmessa kuukaudessa.
- Riidalle saadaan heti lopullinen ratkaisu, koska valitusoikeutta ei ole.
- Kustannukset ovat ennakoitavissa, koska riitaa ei voida jatkaa eri oikeusasteissa. Keskuskauppakamarin välimieslautakunta on myös vahvistanut välimiesten palkkioiden määrät sääntöjen mukaisissa menettelyissä.
- Menettely on salaista, joten liikesalaisuuksien suojelu ei ole ongelma.
- Menettely on joustavaa, ja osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa mm. välimiesmenettelyn paikkaan, sovellettavaan lainsäädäntöön, välimiesten määrään ja välimiesten valintaan.
- Menettelyssä voidaan varmistaa ratkaisijoiden asiantuntevuus kyseisen riidan osalta, kun voidaan valita sopivan kokemuksen omaava välimies ratkaisemaan asia.
Toisaalta joistain hyvistäkin puolista voi löytää toisenlaisen näkökulman. Voi syntyä pelko siitä, että lopullinen ratkaisu ei tyydytäkään, kun valitusmahdollisuutta ei ole. Kustannuksista voi myös olla useampaa eri mieltä, ja välimiesmenettelyn kustannustehokkuus riippuukin varmasti ratkaistavana olevasta riidasta. Varsinkin pienten yritysten kannattaa pohtia tarkkaan välityslausekkeen ottamista sopimuksiinsa, koska sopimuksen riitauttamisen kynnys voi kasvaa, kun tietää, että pienemmästäkin riidasta voi syntyä suhteellisen korkeat kustannukset. On huomattava, että joissakin sopimustyypeissä (esim. työsopimuksissa) välityslausekkeet ovat pätemättömiä, ja osapuolet voivat välityslausekkeesta huolimatta riitauttaa sopimuksen yleisessä tuomioistuimessa.
Välimiesmenettely on joka tapauksessa hyvin käyttökelpoinen ja useimmiten paras riidanratkaisutapa, kun kyse on erityisasiantuntevuutta vaativista, monimukaisista liike-elämän riitaisuuksista.
Mikäli tarvitset neuvoja aiheeseen liittyen tai apua vaikkapa välityslausekkeiden käyttöön, älä epäröi ottaa yhteyttä asianajajiimme.
Aino Roinisto
